Ihan tavallisena maanantaina Helsingin tuomiokirkon penkissä tuli yllättäen itku.

Olin poikennut kirkkoon työpäivän jälkeen, noussut ikoniset jyrkät portaat ja punnertanut auki valtavan, vanhan oven. Tähän asti kaikki oli kuten ennenkin, mutta oven takana avautuva näkymä ei ollut tuttu.

Sisältä kirkko oli valaistu sinertävän hämäräksi ja jostain kuului outoa ääntä. Aivan keskellä, siinä missä käytävät risteävät ja missä tavallisesti on kultainen kynttiläkruunu, olikin nyt suuri maapallo.

Asetuin istumaan viistosti pallon alle ja jäin seuraamaan sen hidasta pyörivää liikettä. Näkökentän laidalla huomasin alttaritaulun. Siinä Jeesuksen kalpeaa ruumista kannattelevat opetuslapsi Johannes ja Joosef Arimatialainen. Taustalla lastaan katsovat Joosef ja Maria.

KATSELIN SURMATTUA KRISTUSTA, kärsiviä vanhempia ja hiljalleen yläpuolellani pyörivää palloa, joka kärsii ja jolla kärsitään.

Eipä tule mieleen toista kertaa, jona kirkkotilan taide olisi vaikuttanut minuun yhtä voimallisesti. Usein alttarimaalaukset sulautuvat mielessäni osaksi kirkon sisustusta.

Tuomiokirkonkaan alttaritauluun en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota. Tarvittiin jokin heräte, jotta todella pysähdyin tutkimaan sitä.

Tuo heräte oli brittitaiteilija Luke Jerramin teos Gaia, joka on esillä Helsingin Tuomiokirkossa lokakuun ajan.

Gaia on halkaisijaltaan seitsemänmetrinen maapallon pienoismalli, kuin astronautin näkökulma planeettamme.

En usko, että Gaia olisi tehnyt minuun kummoista vaikutusta, jos olisin kohdannut sen Tuomiokirkon sijaan ohikulkumatkalla kauppakeskuksessa.

Teoksen tavoitteena on saada katsojassa aikaan kokemuksellinen perspektiivimuutos (eng. Overview Effect), jota maapalloa avaruudesta käsin katselleet astronautit ovat kuvanneet. Sillä tarkoitetaan syvää ymmärrystä kaiken elämän yhteydestä sekä voimakasta vastuuntuntoa ympäristöstä huolehtimisesta.

Gaia on kiertänyt maailmaa vuodesta 2018. Se on ollut esillä kirkoissa, kauppakeskuksissa, museoissa ja monissa muissa tiloissa.

OMA KOKEMUKSENI ON, että tilalla on todellakin väliä. En usko, että Gaia olisi tehnyt minuun kummoista vaikutusta, jos olisin kohdannut sen Tuomiokirkon sijaan ohikulkumatkalla kauppakeskuksessa. Se puhutteli nimenomaan siksi, että kirkkotilassa teos asettui vuoropuheluun kristillisen kirkkotaiteen kanssa.

Tavallaan on ymmärrettävää ja ehkä viisastakin, että seurakunnat varovat kirkkotilojen antamista taideinstallaatioiden näyttämöiksi. Kirkko on jo valmiiksi täynnä merkityksiä, ja taide puolestaan on avointa tulkinnoille. Joku voi kokea teoksen pyhän kokemusta rikkovaksi tai jopa rienaavaksi taiteilijan intentiosta riippumatta.

Gaian kaltaisten teosten väliaikaisuus mahdollistaisi kuitenkin myös riskien ottamisen. Tuomiokirkkokin on taas marraskuussa entisensä. Sitä ennen joku ehkä suuttuu, mutta joku toinen saattaa vaikuttua syvästi.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä