Petteri Taalaksen tuore kirja Maailmanparantajat – Miltä YK näyttää sisältäpäin? (Tammi) kertoo hänen kahdesta kaudestaan YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerinä.

Kyseisenä aikana hän uudisti voimakkaasti WMO:n toimintaa.

– Tavoitteenani oli järjestön keskittyminen enemmän konkreettisiin toimiin puhumisen sijaan.

Yksi uudistus oli kattavan varoitusjärjestelmän Early Warnings for All luominen. Sen tavoitteena on parantaa noin sadan vähemmän kehittyneen maan sään ennakkovaroituspalveluja. Näillä voidaan vähentää Floridan Milton-hurrikaanin kaltaisten äärisäiden aiheuttamia ihmishenkien menetyksiä ja taloustappioita.

– Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriolosuhteet koettelevat pahiten köyhimpiä ja hauraimpia maita. Siksikin on ollut tärkeää saada myös nämä maat varoitusjärjestelmän piiriin.

– Toinen asia on se, että emme ihan ymmärrä kasvihuonekaasujen käyttäytymistä. Suurta epävarmuutta on vielä siinä, mikä on biosfäärin rooli hiilidioksidin nieluna sekä lähteenä, tai miksi metaanipitoisuudet nousevat niin nopeasti.

Tähän liittyen WMO:ssa kehitettiin uusi konsepti, jossa satelliittien ja maanpintamittausten avulla päästään seuraamaan ilmastoon vaikuttavien kaasujen käyttäytymistä reaali-ilmakehässä.

Kolmantena uudistuksena Taalas vaihtoi WMO:n johtajistoa sekä vähensi avustavaa henkilöstöä.

– Näin saimme palkattua uusia johtajia ja nuoria päteviä asiantuntijoita.

Petteri Taalaksen aikana WMO otti aktiivisen roolin ilmastofaktoista viestimisessä. Käytännössä siitä seurasi, että Taalas esiintyi itsekin maailman johtavissa medioissa kuten CNN:llä ja BBC:llä. Valitut Palat valitsi vuonna 2021 Taalaksen Vuoden eurooppalaiseksi ilmastoviestinnän ansioista.

YK:N YLEISKOKOUKSESSA syyskuun lopussa pitämässään puheessa tasavallan presidentti Alexander Stubb esitti näkökohtia YK:n turvallisuusneuvoston uudistamiseen.

Ensinnäkin hän ehdotti turvallisuusneuvoston kasvattamista viidellä jäsenmaalla. Uusista jäsenmaista kaksi olisi Afrikasta, kaksi Aasiasta ja yksi Latinalaisesta Amerikasta.

Lisäksi Stubb esitti veto-oikeuden poistamista turvallisuusneuvoston jäsenmailta. Kolmas Stubbin ehdotus oli jäädyttää äänestysoikeus turvallisuusneuvoston jäsenmaalta sen rikkoessa törkeästi YK:n peruskirjaa.

Petteri Taalas sanoo, että Stubbin näkemyksiin on helppo yhtyä.

– Turvallisuusneuvoston koostumus heijastelee toisen maailmansodan voittajamaita. Jos turvallisuusneuvosto perustettaisiin nyt, siihen valittaisiin laajempi joukko maita eri mantereilta.

Eläisimme paratiisissa, jos YK:ssa käytetyt puheenvuorot olisivat johtaneet tekoihin.

Petteri Taalas uudistaisi koko YK:ta keskittymään enemmän toimintaan ja tekemiseen puhumiskulttuurin sijaan.

– Eläisimme paratiisissa, jos YK:ssa käytetyt puheenvuorot olisivat johtaneet tekoihin.

Puhekulttuurin ylikorostuminen näkyy myös yleiskokouksessa.

– Yleiskokousviikon alussa käytetään laajasti kiinnostavimmat puheenvuorot. Niissä puhujina ovat esimerkiksi Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit.

Sitten sali Taalaksen mukaan tyhjenee, vaikka puhemaratoni kestää koko viikon aamusta iltaan. Niitä puheita kuuntelevat lähinnä nuorimmat virkamiehet.

– Toisaalta puheen valmistamisen prosessi voi olla merkittävä kussakin maassa. Yleiskokouksen yhteydessä tärkeitä ovat myös tapaamiset eri maiden välillä.

YHTENÄ YK:N ONGELMANA Taalas näkee kahden kerroksen todellisuuden. Suurimmat maat kuten USA, Kiina ja Venäjä eivät useinkaan toteuta päätöslauselmia, vaan ovat ikään kuin asettautuneet muiden maiden yläpuolelle. Päätöslauselmista yhtenä esimerkkinä on Ottawan miinasopimus. Taalas sanoo edellä mainittujen maiden katsovan, että ne ohjailevat YK:ta, eikä YK niitä.

Taalas sanoo väen vähäisen vaihtuvuuden olleen yhtenä haasteena WMO:ssa, mutta myös YK:ssa laajemmin. ”Sitä pitävät yllä korkeat verovapaat palkat ynnä muut luontaisedut. Haittana on, että vuosikymmenien YK-uran myötä suhteellisuudentaju ja ymmärrys ulkopuolisesta maailmasta saattaa hämärtyä”, Taalas kirjoittaa kirjassaan.

YK:n uudistamisessa olisi Taalaksen mukaan tärkeää, että henkilöstö vaihtuisi määräajoin, esimerkiksi kymmenen vuoden välein.

– Silloin vältettäisiin tilanne, jossa henkilö jää paikoilleen sammaloitumaan hyvän palkan ja etujen turvin.

Pääjohtajakaudet kestävät korkeintaan kaksi kautta. Niin myös Petteri Taalas palasi Genevestä kahden nelivuotiskauden jälkeen takaisin Suomeen johtamaan Ilmatieteen laitosta.

– Kahdeksan vuotta on hyvä aika saada asioita aikaiseksi.

Petteri Taalaksen mukaan YK:n tulisi keskittää enemmän huomiota vesiasioihin.

– Ilmastonmuutoksella on välittömät vaikutukset veteen sen eri muodoissa kuten sateisiin, jäätiköiden sulamiseen, kuivuuteen ja tulviin.

Tällä hetkellä mikään järjestö YK:ssa ei Taalaksen mukaan keskity vesikysymyksiin, vaan ne ovat osana joidenkin järjestöjen toimintaa.

Vesi on myös poliittinen kysymys. Niilin veden käyttö kiristää poliittista tilannetta Etiopian ja Egyptin välillä, ja Jordan-virran veden käyttö Israelin ja Jordanian välisiä suhteita.

Jäätiköiden sulamisen myötä makean veden saatavuus vähenee. Osaltaan se vaikuttaa Taalaksen mukaan ruuan tuotantoon, pakolaisuuden lisääntymiseen sekä konfliktien syntymiseen.

– YK:ssa pitäisi olla veteen keskittyvä toimija, joka voisi napakammin puuttua siihen liittyviin kysymyksiin.

Taalas naurahtaa kun kysyn, eikö hän voisi olla aloitteellinen vesikysymysten keskittämiseen YK:ssa.

– Suomessa on vahvaa ilmasto-osaamista sekä vesiosaamista, kyllä Suomi voisi olla merkittävä toimija. Olen valmis toimimaan asiassa, jos näin halutaan, Taalas vastaa.

ULKOPUOLISEN SILMIIN YK näyttää epäonnistuneen rauhanturvakysymyksissä. Petteri Taalas sanoo, että moni konflikti olisi kuitenkin voinut olla paljon pahempi ilman YK:ta.

– Esimerkiksi Kyproksella tilanne on saatu stabilisoitua. Joiltakin osin myös Libanonissa on onnistuttu, vaikka tilanne on juuri nyt paha.

YK:ta voi ja pitää arvostella monesta, mutta Taalas muistuttaa siitä, että YK:n ansiosta moni asia maailmassa on mennyt parempaan suuntaan.

Näitä asioita ovat esimerkiksi yleinen terveystilanne, lukutaito, naisten ja lasten asema, sääpalvelut sekä liikennettä palvelevat järjestelmät, esimerkiksi turvallinen lentoliikenne.

Ilman YK:ta maailmassa olisi enemmän epätoivoa.

– Myönteisiä asioita on iso määrä. Eniten kehitettävää on ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun liittyvissä asioissa.

Jälkimmäisessä on mukana uskonnollisia tahoja. Islamilainen sekä katolilainen maailma eivät ole suosineet väestönkasvun hillintää. Se on ollut YK:ssa osin tabu-aihe.

Petteri Taalaksen mukaan YK on vähän kuin kirkko. Se edistää pehmeillä tavoilla hyviä asioita, maailman väestön hyvinvointia. Tämän se tekee ilman valtaa ja suhteellisen epätäydellisenä. Hallitusten prioriteetit saattavat olla toisaalla kuin väestönsä hyvinvoinnissa.

– Ilman YK:ta maailmassa olisi enemmän epätoivoa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä