Uskontoaiheisia kirjoja kustannettiin viime vuonna Suomessa 213 kappaletta, selviää Kansalliskirjaston tilastokatsauksesta. Viime vuosina lukumäärä on pysynyt jotakuinkin samana, vaikkakin vuosituhannen alkuun verrattuna se on vähentynyt noin sadalla. Esimerkiksi vuosina 2003–2010 uskonto-yläotsikon alla kustannettuja kirjoja tehtiin vuodessa vähintään 300, usein lähemmäs 400. Teologista kirjallisuutta julkaistaan Suomessa silti yhä vähemmän.

Teologista, hengellistä ja kristinuskoa käsittelevää kirjallisuutta julkaisevat jotkut suuremmat kustantamot ja lisäksi on suuri määrä yhdistyksiä ja pienkustantamoja. Myös herätysliikkeet julkaisevat omaa kirjallisuuttaan. Yliopistokustantamot, kuten Gaudeamus, sekä erilaisten teologisten seurojen julkaisut vastaavat akateemisempiin tarpeisiin. Myös ortodoksisen ja katolisen kirkon piirissä harjoitetaan melko aktiivista julkaisutoimintaa.

Kotimaa teki soittokierroksen teologista kirjallisuutta julkaiseviin kustantamoihin.

SACRUM-KIRJAKAUPAN ja kustantamon liiketoimintajohtaja Susanna Mäntyrannan mukaan kivijalkakauppaan astuvat ostavat todennäköisimmin tähän aikaan vuodesta Raamatun tai päivittäishartauskirjan.

– Raamattu on edelleen kysytyin yksittäinen kirja.

Mäntyranta muistuttaa, että tällä hetkellä julkaistavista parista sadasta Kansalliskirjaston uskonto-aiheisiksi määrittelemistä nimikkeistä ainakin parikymmentä liittyy muihin uskontoihin. Erityisen suositulta genreltä vaikuttaa Mäntyrannan mielestä muinais- ja kansanusko. Sadasta Sacrumin kautta eniten myydystä uskontoaiheisesta nimikkeestä noin 30 on hartauskirjoja ja loput sitten erilaisia tietokirjoja.

– Teologian suhteen on tapahtunut jotain. Teologista kirjallisuutta myydään 20 prosenttia siitä, mitä myytiin vielä 10 vuotta sitten.

Meidän täytyy katsoa, miten kirjat myyvät ja tehdä siitä johtopäätöksiä.

TEOLOGISEN KIRJALLISUUDEN menekki etenkin seurakuntien suuntaan on myös Kirjapajan kustannuspäällikkö Eeva Johanssonin mielestä selvästi vähentynyt. Johanssonin mukaan seurakunnat ja papisto eivät osta enää entiseen tapaan teologista kirjallisuutta. Kristinuskoa käsittelevän kirjallisuuden tilanne ei muutenkaan näytä Johanssonin mukaan valoisalta.

– Ostavatko papit, ostavatko teologian opiskelijat? Meidän täytyy katsoa, miten kirjat myyvät ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Me olemme yritys ja meidän täytyy toimia kannattavasti.

Johansson kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi rukouskirjoilla menee hyvin. Sekä hartaus- että rukouskirjallisuudella on Johanssonin mukaan vakiintunut lukijakuntansa eikä kysyntä tunnu olevan vähenemässä.

Myynti- tai painosmääriään Kirjapaja ei Kotimaalle kommentoinut.

ERI LINJOILLA Johanssonin kanssa tuntuu olevan sekä Perussanoman myynti- ja asiakaspalvelupäällikkö Mikko-Ville Sademies että Aikamedian toimitusjohtaja Olavi Kumpulainen.

Sademieskin myöntää silti teologisen ja kristillisen kirjallisuuden myynnin hieman hiipuneen vuosien varrella. Teologisen kirjallisuuden hän kokee silti yhä Perussanoman vahvuudeksi. Toiseksi eniten Perussanoma myy hartauskirjallisuutta. Hartauskirjoja on tänäkin vuonna kustannettu jo useampi. Sademiehen mukaan hartauskirjallisuuden kysyntä on viime vuosina jopa kasvanut.

– Näkisin sen liittyvän siihen, että nuoremmat ihmiset ovat löytäneet seurakunnan tai Raamatun. He kaipaavat raamattutietoutta ja jumalayhteyttä.

Sademiehen mukaan tämä uteliaisuus näkyy ”kevyemmän hengellisen kirjallisuuden” myynnissä.

– Hartauskirjallisuus ei edellytä välttämättä tuntemusta teologiasta vaan toimii usein myös porttikirjana Raamattuun.

Teologian suosio ei kuitenkaan ole Perussanoman näkymien mukaan laskussa.

– Meiltä odotetaan, että julkaisemme kahdesta kolmeen teologista teosta vuodessa. Ne ovat kysyttyjä.

Sademies toteaa, että kirjat löytävät lukijansa laajasti, sekä verkon että myymälämyynnin kautta. Myös kristilliset kirjakaupat ovat keskeisessä roolissa. Sademies kertookin olevansa maltillisen optimistinen teologian ja muun kristinuskoa käsittelevän kirjallisuuden tulevaisuuden suhteen.

– Meillä on vahva lukijakunta. Esimerkiksi Antti Laaton Vanhan testamentin selitysteos, josta nyt ilmestyy neljäs osa, on odotettu ja monet ovat hankkineet sen työkäyttöön. Tavoitamme paljon seurakuntien työntekijöitä ja se on hienoa.

Myöskään Perussanoma ei kommentoinut myynti- tai painosmääriään.

AIKAMEDIAN OLAVI Kumpulaisen mukaan kristinuskoa käsittelevä kirjallisuus ja teologia elää nousukautta.

– Kirjamyyntimme on kasvanut koko ajan vuodesta 2019. Me olemme kasvattaneet vuosi vuodelta kirjamyyntiä ihan valtavasti. Ennakkomyyntiäkin saattaa olla useita satoja kappaleita.

Aikamedia kustantaa noin 30 kirjaa vuodessa, joista teologiaa edustaa Kumpulaisen mukaan noin 5. Kumpulainen myöntää silti painosmäärien olevan paikoin pieniä. Aikamedian myyvimmät kirjat myyvät muutamia tuhansia kappaleita, pienimpien painosmäärien jäädessä noin viiteensataan. Kumpulainen kertoo yhden kirjallisuudenlajin olevan myynnissä ylitse muiden.

– Eniten myydään lähetyskirjoja. Lähetystyö kiinnostaa ihmisiä. Viimeisin lähetystyöstä kertova kirjamme myi saman tien 1 500 kappaletta.

Huonoimmin myyväksi kirjallisuudenlajiksi Kumpulainen tunnistaa runouden. Teologiakin kuulemma kiinnostaa. Siksi Aikamedia on juuri aloittamassa 10-osaisen teologisen kirjasarjan julkaisun.

PÄIVÄ OSAKEYHTIÖN toimitusjohtaja Merja Pitkänen kertoo alan muuttuneen tällä vuosituhannella jonkin verran.

– Hengellisiä runokirjoja ei enää osteta. Se on iso muutos. Elämäkerrat ja evankeliointikirjat kuitenkin myyvät edelleen hyvin.

Pitkänen luonnehtii vähän kärjistäen evankeliointikirjojen tuotantoa ”bulkkiprosessiksi”. Niistä voidaan ottaa isoja painoksia ja sen tähden myös myydä halvalla hinnalla.

Pitkänen kertoo, että teologinen kirjallisuus ei ole koskaan ollut Päivän ydinaluetta. Vuodessa Päivä julkaisee 30–50 kirjaa, joista teologiaksi he määrittelevät muutaman. Päivä on keskittynyt enemmän hengelliseen elämään ja elämänkatsomukseen. Teosten painosmäärät ovat Päivällä pienimmillään 300 kappaletta. Pitkäsen mukaan joitain tuotteita tilataan kuitenkin peräti 5 000 tai 6 000. Esimerkiksi ”vahva lastenkirja” saattaa päästä tällaisiin lukemiin.

Pitkänen mukaan hekin silti taistelevat selviytymisen kanssa.

– Ei me uiskennella Roope Ankan rahasäiliössä. Kristillisen kirjan sara on kovaa työtä.

Erityisesti Pitkästä jännittää tuleva arvonlisäveron nousu. Yhtä asiaa Pitkänen kuitenkin odottaa.

– Meiltä kysytään kovasti kristillisiä romaaneja. Missä ovat sen alan osaajat? Missä viipyy suuri suomalainen kristillinen romaani 2000-luvulla?

YKSI TÄRKEÄ toimija alalla on Väyläkirjat. Kotimaa tavoitti Väyläkirjojen Tuomo Korteniemen sähköpostitse. Korteniemen mukaan teologisen kirjallisuuden myyntimäärät ovat laskeneet siinä määrin, että on vaikeuksia löytää kustantajaa. Samoin on runouden laita. Nousussa on Korteniemen mukaan hengellinen pohdiskelu.

Väyläkirjojen kirjoja painetaan tyypillisesti muutamia satoja kappaleita. Tulevaisuudelta Korteniemi kaipaisi enemmän kristillisten kustantajien yhteistyötä.

Sacrumin Susanna Mäntyranta suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti.

– En näe kristillisen kirjan kuolemaa tai suurta kriisiäkään. Kirjamyynti on ollut 2020-luvulla jopa kasvussa.

Sacrum ja Kotimaa-lehti kuuluvat samaan konserniin.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä