Hoitokodin pihalla puolitangossa oleva lippu kertoo siitä, että joku yhteisön asukkaista on menehtynyt. Hoitokodin asukkaat eivät yleensä tiedä kuka. Henkilökunta ei voi antaa tietoa kuolleen asukkaan henkilöllisyydestä jos hän ei eläessään, tai kuoleman jälkeen hänen läheisensä ole antanut siihen lupaa.

Iisalmen seurakunnan sairaalapappi Kristiina Turkki toivoo, että vainajaa voitaisiin muistaa yhteisöllisesti. Iisalmen sairaalasielunhoidon 50-vuotisjuhlan juhlakonsertin yhteydessä tavoitteena on kerätä varoja muistotarvikkeiden hankkimiseen kymmeneen iisalmelaiseen hoitokotiin sekä sairaalaan.

Muistotarvikkeet asetettaisiin esille, kun joku on kuollut. Esineet koostuvat valkoisesta liinasta, led-kynttilästä sekä vaaleasta koivupuusta valmistetusta rististä, kynttilän jalasta ja valokuvan tukitelineestä. Muistopöydällä ei käytettäisi ristiä, jos se ei sovi edesmenneen vakaumukseen.

– Yhteisiin tiloihin kootun muistopöydän avulla voitaisiin yhteisöllisesti kunnioittaa edesmenneen muistoa. Samalla hoitokodin asukkaat tietäisivät, kuka heidän yhteisöstään on kuollut.

Muistisairaan ihmisen saattaa olla helpompi tunnistaa henkilö valokuvasta kuin nimen perusteella.

Kristiina Turkin mukaan Iisalmen kaikki hoitokodit ovat ottaneet ehdotuksen hyvin vastaan. Puiset muistotarvikkeet on tarkoitus valmistaa paikallisessa Toimi-Säätiössä, joka on nuoria ja osatyökykyisiä työllistymiseen tukeva ja kuntouttava yksikkö.

Kristiina Turkin suunnitelmissa on valmistaa myös kaavoja, joita hoitohenkilökunta voi käyttää vainajan muistohetken yhteydessä. Turkki valmistaa kaavan myös uskonnottomaan muistohetkeen.

– Muistopöytä ja hetki antaisivat hoitokodin asukkaille tunteen siitä, ettei minuakaan heti unohdeta, kun olen kuollut. Jokainen ihminen on muistamisen arvoinen.

Turkin mukaan muistotarvikkeet ja yhteinen muistohetki palvelevat hoitokodin asukkaiden lisäksi henkilökuntaa. Ne antavat keinon muistaa arvokkaalla tavalla edesmennyttä asukasta.

Kristiina Turkilla ei ole tietoa vastaavien muistotarvikkeiden käytöstä muualla Suomessa.

Sen sijaan aikanaan toimineissa veteraaneille tarkoitetuissa Veljeskodeissa edesmennyttä on kunnioitettu valkoisen liinan, valokuvan ja kynttilän avulla.

Monelle muistisairaalle ihmiselle on rauhoittavaa iltarukouksen lukeminen tai lempivirren kuuleminen

KRISTIINA TURKKI on kolmas viranhaltija Iisalmen sairaalasielunhoitajana. Edeltäjät Vuokko Keipi ja Seija Koivusalo tekivät pitkät työrupeamat.

Kristiina Turkki on perehtynyt Iisalmen sairaalasielunhoidon alkuvaiheisiin samalla kun hän on valmistellut sairaalasielunhoidon syyskuun lopussa vietettävää juhlamessua ja lokakuussa järjestettävää juhlakonserttia.

– Oikeastaan on ollut yllättävää, miten saman sisältöistä sairaalasiehlunhoito on ollut nykyiseen verrattuna jo sen alkuvaiheissa.

Kristiina Turkin mukaan työhön ovat silloinkin kuuluneet keskustelut, hartaudet, ryhmätoiminta, rukoushetket, yksityiset ehtoollisen vietot, jumalanpalvelukset, retkien järjestämiset ja koulutuspäivät hoitohenkilökunnalle. Työssä on kohdattu erityisesti potilaita ja ikäihmisten hoitokotien asukkaita sekä heidän omaisiaan ja henkilökuntaa.

– Jo 50 vuotta sitten mietittiin sitä, miten hienoa olisi jos koulutustilaisuuksia tai hartauksia saataisiin tallennettua. Silloin niitä tallennettiin nauhureiden avokeloille, nykyisin tallenteita voi katsoa Teams-palvelun tai You Tube-kanavan kautta.

Kristiina Turkin vastuulla on kymmenen hoitokotia, viisi sairaalaosastoa ja kotihoito.

Lisäksi hän on mukana kahden lääkärin ja kolmen sairaanhoitajan työryhmässä kouluttamassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitokotien ja terveydenhuoltolaitosten henkilökuntaa, yhteensä noin 6 000 henkilöä, hoitotahtoon liittyvissä asioissa.

Koulutettavien määrä kasvaa, sillä koulutusta tarjotaan myös yksityisten palveluntuottajien hoitohenkilökunnalle. Esimerkiksi Iisalmessa hoitokodeista noin puolet on yksityisiä ja puolet Pohjois-Savon hyvinvointialueen ylläpitämiä.

Koulutukseen on sisältynyt paneelikeskustelu aiheesta ”Ihmisen kohtaaminen hoitotahdon äärellä”.

Hoitotahtoon voi kirjoittaa viimeisten vaiheiden hoitotoiveiden lisäksi esimerkiksi sellaisia asioita, minkä värisiä vaatteita toivoo itsellään pidettävän.

– Hoitotahtoon voisi kirjata myös henkilön lempivirren ja iltarukouksen. Monelle muistisairaalle ihmiselle on rauhoittavaa iltarukouksen lukeminen tai lempivirren kuuleminen, usein myös mukana veisaaminen.

Joihinkin muistisairaisiin ihmisiin kontaktin saa vain laulamalla

YHTEISTYÖSSÄ HYVINVOINTIALUEEN kanssa Kristiina Turkki pitää myös etähartaushetkiä. Pohjois-Savon hyvinvointialue on antanut kaikille kotihoidossa oleville ihmisille tabletit, joiden välityksellä he voivat osallistua etäryhmätoimintaan.

Niihin muun muassa kuuluu muutaman kerran viikossa järjestettävä maksullinen kokoontuminen, jossa on mukana useampia kotona asuvia ihmisiä.

Kerran kuussa tablettien kautta välitetään maksuton hengellinen tilaisuus, joka järjestetään yhteistyössä jonkun seurakunnan työntekijän kanssa.

Säännölliset kerran kuussa tapahtuvat hartaushetket alkoivat tämän vuoden elokuussa ja niitä on tarkoitus pitää eri paikoissa, muun muassa kirkoissa.

Kristiina Turkin mukaan ikääntynyttä ihmistä on tärkeää kannustaa muistelemaan omaa elämäänsä. Jos ihminen kokee, että elämä on ollut riittävän hyvä, niin on valmiimpi kuolemaan.

Yhtenä osana tähän muisteluun saattavat auttaa ”Kristiina-papin hartaudet” seurakunnan You Tube-kanavalla. Hartauksia on videoitu Iisalmessa eri paikoissa.

Hartautta katseleva ihminen pääsee niiden myötä paikkoihin, esimerkiksi kirkkoon tai kukkakauppaan, joissa on itsekin aikoinaan käynyt. Tutut paikat tuovat mieleen muistoja.

Korona oli antanut alkuperäisen sysäyksen Kristiina Turkille some-hartauksien tekemiseen.

Kristiina Turkki aloitti sairaalapappina kolmisen vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen 30 vuotta seurakuntapappina. Monet hoitokotien asukkaista ovat tuttuja seurakuntapappina työskentelyn ajoilta.

Tapaamme Kultasirkun hoitokodissa muutamia heistä. Muistisairaus on vienyt osan muistoista, mutta pappi näyttää olevan tuttu ja pidetty henkilö.

– Nykyisessä työssäni sairaalapappina saan veisata ja laulaa jopa enemmän kuin kanttorit. Laulaminen ja veisaaminen on minulle mieluista. Joihinkin muistisairaisiin ihmisiin kontaktin saa vain laulamalla.

Kristiina Turkki kertoo uransa huippuhetkestä, kun hän sai laulaa 105-vuotiaan vanhuksen kanssa tämän lempivirttä. Se oli iltavirsi 555, Oi Herra, luoksein jää.

Vain pari päivää myöhemmin 105-vuotias oli saanut kutsun ajasta iäisyyteen.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä