Boëthius oli viimeinen roomalainen ja ensimmäinen skolastikko – keskiajan älymystön hittikirjan uusi laitos on merkittävä kulttuuriteko

P308_, 7/9/06, 15:14, 8C, 7464x10248 (288+0), 100%, Custom, 1/40 s, R56.8, G25.5, B51.0

Jotkut kirjat onnistuvat vangitsemaan itseensä aikakautensa tunnun valoineen ja varjoineen.

Yksi näistä historian vaa´ankielikohdissa syntyneistä teoksista on Boëthiuksen Filosofian lohdutus, joka viime keväänä ilmestyi suomeksi päivitettynä laitoksena.

Boëthius, jota juhlallisesti kutsutaan viimeiseksi roomalaiseksi ja ensimmäiseksi skolastikoksi, on monessa mielessä olennainen puuttuva lenkki antiikin filosofisen perinteen ja 500-luvulla korkeintaan nupullaan olevan skolastiikan välillä. Myöhäiskeskiajalla huippuunsa virinnyt skolastiikka pyrki sovittamaan yhteen antiikin perinnön ja kristillisen maailmannäyn.

Boëthius on helppo nähdä murrosvaiheen miehenä. Moni hahmottaa antiikin ajan päättyneen viimeistään Platonin akatemian sulkemisen (529) myötä. Boëthius teloitettiin viisi vuotta aiemmin. Nämä kulissit luovat katsannosta riippuen Filosofian lohdutukseen myös viehättävän aamu- tai iltahämärän tunnun.

Filosofian lohdutuksesta voi varauksetta puhua keskiajan älymystön hittikirjana. Siitä todistavat jo käännösten määrä ja suosio. Anglosaksin eli varhaisenglannin kielelle teos käännettiin kuningas Alfred Suuren toimeksiannosta jo 800-luvulla ja muinaissaksankielinen käännös seurasi parisataa vuotta myöhemmin. Renessanssin kynnyksellä teos ilmestyi myös italiaksi, ranskaksi ja kreikaksi ja sen suuriin ihailijoihin lukeutuivat monet ajan avainhenkilöt aina Tuomas Akvinolaisesta Dante Alighieriin.

TEOKSEN SUOMENKIELISEN käännöksen, valaisevan johdannon ja kaivatut selitykset tehnyt Juhani Sarsila kertoo Boëthiuksen olleen erittäin luettu läpi renessanssin, mistä todistavat viittaukset, tutkimukset ja jäljittelijät, jotka hakevat vastaavanlaisella tyylillä lohtua ja lohduttajaa joko uskosta, teologiasta tai sitten filosofiasta Boëthiuksen tapaan.

Boëthiuksen ajan Etelä-Eurooppa oli poliittisten suhmurointien ja uskonnollisten oppiriitojen sekamelska. Erityisesti Boëthiuksen aikakautta väritti areiolaiskiista, missä sittemmin harhaopiksi julistettu areiolaisuus levisi vauhdilla. Jeesuksen jumaluuden kyseenalaistaneen Areioksen oppi hylättiin Nikean kirkolliskokouksessa 325.

Näiden kiistojen uhriksi joutui myös Boëthius, joka puolusti vehkeilystä syytettyä senaattoritoveriaan keisaria vastaan. Lopulta hänet tuomittiin vankeuteen ja kuolemaan.

Boëthius syntyi kulttuurisukuun, joka hallitsi ja tunsi sekä perinteet että muuttuvan maailman uudet virtaukset. Sukuun oli ennen häntä kuulunut muun muassa kaksi keisaria, paavi ja konsuleita. Vaikka suvun henkinen perintö todennäköisesti mahdollisti Boëthiuksen oppineisuuden, ei se estänyt häntä joutumasta vaikeuksiin.

Onko kyseessä kristityksi leimatun hellenistin teos vai riippumattoman jumalanetsijän pohdinta?

Boëthiuksen teologian päähenkilönä on rouva Filosofia, joka saapuu vankeuden keskellä keskustelemaan hänen kanssaan ajattomista aiheista: elämän rajallisuudesta, predestinaatiosta, pahan ongelmasta ja Jumalasta. Kaunis, paikoin runomuotoinen kieli on yhtä ajankohtaista nyt kuin 1 500 vuotta sitten. ”Miks viaton saa osallensa tuomion? Tekijää ei rangaistakaan. Miksi niin?” Vaikka välillä Onnetar suo hymyään, ”me onnen merellä kärsiä saamme”. Mihin siis luottaminen?

Boëthiuksen mukaan Jumalaan. Jumala pitää maailmastaan huolen järjestystä vaalien, vaikka ihmisellä vapaa tahto onkin. Maailmallisiin seikkoihin ei kulkijan tule takertua.

Jeesusta ei kirjassa mainita. Se tekee Boëthiuksesta kompleksisen. Onko kyseessä kristityksi leimatun hellenistin teos vai riippumattoman jumalanetsijän pohdinta? Sarsila summaa: ”se miten lukija teokseen suhtautuu, riippuu hänen ontologisista premisseistään”.

Maailmanmaineestaan huolimatta Boëthius ei ole suomalaisia liiemmin kiinnostanut. Jotain katkeran olennaista tiivistyy suomentajan alkusanoihin, joissa Sarsila kuvaa suururakkaansa epäkiitolliseksi ja kertoo hakeneensa ”turhaan käännös- ja selitysapurahaa eri säätiöiltä ja rahastoilta”.

Sarsila on tehnyt käännöksessään merkittävän kulttuurityön, ja Vastapainon uusi kaunis kirja täyttää Boëthiuksen mentävän aukon suomeksi käännetyn filosofian ja teologian saralla.

Boëthius: Filosofian lohdutus. Suomentanut Juhani Sarsila. Vastapaino 2024. 188 sivua.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliJokainen ihminen on muistamisen arvoinen – sairaalapappi Kristiina Turkki edistää tapoja, joilla hoitokodin asukkaat ja henkilökunta voivat muistaa siellä kuollutta ihmistä
Seuraava artikkeliTällä viikolla sattuvasti sanovat Petja Kopperoinen, Jani Toivola ja Jari Ernrooth

Ei näytettäviä viestejä