Kristinuskon opettamaan Jumalaan uskovien suomalaisten osuus väestöstä on kasvanut kuluneiden neljän vuoden aikana, kertoo kirkon tänään julkaistu nelivuotiskertomus.
Nelivuotiskertomuksen aineistoon kuuluvan Gallup Ecclesiastica 2015 -mittauksen mukaan suomalaisista 33 prosenttia uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan. Lisäksi 19 prosenttia kertoo uskovansa Jumalaan ”eri tavalla kuin kirkko opettaa”. Kaikkiaan Jumalaan uskoo siis hieman useampi kuin joka toinen suomalainen, 52 prosenttia vastaajista.
Jumalaan uskovien määrä on kasvanut sitten edellisen, vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen. Silloin kristinuskon opettamaan Jumalaan ilmoitti uskovansa vain 27 prosenttia vastanneista ja kaikkiaan Jumalaan kertoi uskovansa 50 prosenttia suomalaisista.
Viime vuosien kasvusta huolimatta Jumalaan uskovien osuus suomalaisista on 2000-luvulla pienentynyt merkittävästi. Vielä vuonna 1999 Jumalaan kertoi uskovansa lähes kolme neljäsosaa suomalaisista.
Lisäksi samaan aikaan niiden osuus, jotka eivät lainkaan usko Jumalaan, on niin ikään kasvanut. Vuonna 2011 heitä oli 21 prosenttia vastanneista, mutta nyt lukema on 23 prosenttia.
– Molemmilla puolilla on tapahtunut pientä kirkastumista ajattelussa, mutta selkeää trendiä suuntaan tai toiseen ei ole nähtävissä, toteaa kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Ketola.
Luterilaiset arvot yhdistävät suomalaisia
Tällä kertaa nelivuotiskertomuksessa tarkasteltiin erityisesti suomalaisten suhdetta luterilaisiin arvoihin. Tutkijoiden mukaan kolmannes suomalaisista on katsomukseltaan vahvasti luterilaisia riippumatta siitä, kuuluvatko he kirkkoon tai uskovatko he Jumalaan.
Katsomukseltaan luterilaiset vastaajat poimittiin aineistosta etsimällä sellaisia vastaajia, jotka olivat samaa mieltä tutkijoiden määrittelemien luterilaisuutta kuvaavien väitteiden kanssa. Kaikkiaan kuudestatoista väitteestä siivilöitiin ne yhdeksän väitettä, jotka korreloivat vahvimmin toistensa kanssa.
Luterilaisiksi käsityksiksi tutkimuksessa arvioitiin muun muassa vastuu toisista ihmisistä, pyrkimys yhteiseen hyvään, työn näkeminen kutsumuksena ja velvollisuutena sekä virsilauluperinteen kunnioitus.
Katsomukseltaan vahvasti luterilaisiksi määriteltiin ne suomalaiset, jotka olivat keskimäärin samaa mieltä kaikkien yhdeksän väitteen kanssa. Arvoiltaan luterilaisuuteen kallellaan on tutkimuksen mukaan jopa neljä viidennestä suomalaisista.
Tutkijoiden mukaan luterilainen arvomaailma näkyy esimerkiksi halukkuutena auttaa. Katsomukseltaan luterilaiset näkevät auttamisen kansalaisvelvollisuutena, kristityn velvollisuutena ja kutsumuksena, ja he lahjoittavat hyväntekeväisyyteen vuosittain noin 100 euroa muita suomalaisia enemmän. Työssä heille on muihin suomalaisiin verrattuna erityisen tärkeää, että siinä saa auttaa ja palvella muita ihmisiä.
Katsomukseltaan luterilaiset suhtautuvat myös muita myönteisemmin koulujen uskonnonopetukseen sekä seurakuntien järjestämiin koulujen päivänavauksiin ja iltapäiväkerhoihin.
Lue lisää Kirkon nelivuotiskertomuksesta ensi viikolla ilmestyvästä Kotimaasta.
Kuva: Olli Seppälä. Kirkkokansaa Töölön kirkossa Helsingissä viime helmikuussa.
Lue myös:
Kirkon nelivuotiskertomuksen tiedot kerätään ensi kertaa sähköisesti
Kysely: Valtaosa suomalaisista tuntee luterilaisuuden piirteitä, armo-opista epävarmuutta