Yhteistyösopimus vahvistaa jatkuvuutta ja luottamusta

Oulun yliopisto ja Oulun ev.lut. seurakunnat allekirjoittavat syyskuun alussa yhteistyösopimuksen seurakunnan ja oppilaitoksen yhteistyöstä. Oulussa on ollut jo yli 50 vuotta yliopistoa varten oma pappi, mutta nyt asema opiskelijoiden ja henkilökunnan tukihenkilönä vahvistuu kirjallisen sopimuksen myötä.

Oppilaitosten ja seurakuntien yhteistyötä on alettu vahvistaa sopimuksilla muutama vuosi sitten, kertoo asiantuntija Jussi Murtovuori Kirkkohallituksesta. Tällä hetkellä sopimuksia on 20.

– Ajattelemme niin, että toiminta perustuu aina sopimuksiin ja on parempi, että ne ovat kirjallisia, Murtovuori muotoilee.

– Sopimuksilla määritellään yhteistyön tavat ja menetelmät. Ne myös edistävät jatkuvuutta niin, ettei toiminta ole yhden ihmisen varassa.

Sopimukseen perustuvan yhteistyön taustalla ovat Murtovuoren mukaan esimerkiksi sopimukset, joita tehdään sairaaloiden kanssa. Myös ulkomailla on oppilaitosyhteistyössä käytetty vastaavia sopimuksia, jotka on koettu hyväksi.

Jussi Murtovuoren mukaan sopimuksen tekeminen on koettu hyvänä prosessina.

– Jotkut ovat havahtuneet ihmettelemään, miksei sopimusta ole ollut aiemmin.

Oppilaitosten isä Camillo

Oppilaitosten ja seurakunnan yhteistyön muodot vaihtelevat paikallisen tilanteen mukaan. Toiminta voi olla mitä tahansa yksilövastaanotoista, erilaisiin ryhmiin, hartauselämään, oppituntivierailuihin ja kriisityöhön.

– Työntekijä aina liittyy mukaan oppilaitoksen elämään. Tärkeintä on olla läsnä arjessa, Jussi Murtovuori sanoo.

– Eräs oppilaitospappi heitti tässä tapaavansa joka syksy kaikki uudet seurakuntalaisensa, kuinka moni pappi voi sanoa samaa?

Opintojen alkaessa työntekijät käyvät esittäytymässä uusille opiskelijoille ja esimerkiksi ylioppilaskuntien hallituksille. Väestön vaihtuvuus tekee oppilaitosyhteistyöstä myös haastavaa.

– Työntekijän täytyy joka vuosi myydä itsensä uudelleen. Noin 20 prosenttia väestä vaihtuu vuosittain.

Kirkon työntekijä on oppilaitoksessa kaikkia, ei vain opiskelijoita tai henkilökuntaa varten. Murtovuoren mukaan yhteisöllisten tilaisuuksien järjestäminen on tärkeää. Hän kuvailee oppilaitospappia eräänlaiseksi isä Camilloksi.

Luottamus rakentuu yhteistyössä

Seurakunnan läsnäolo saattaa herättää myös kysymyksiä, joskaan ei samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi peruskoulun päivänavausväännössä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat täysivaltaisia aikuisia ja osallistuvat mihin haluavat, Jussi Murtovuori muistuttaa.

– Yleensä pidempiaikainen yhteistyö oppilaitoksen kanssa tuottaa luottamusta. Papin osaaminen ja asema uskonnon asiantuntijana konkretisoituu.

Yhteistyösopimuksia tehdessä esimerkiksi ei isoja kiistoja ole syntynyt, eikä osapuolilla ole ollut tarvetta rajata yhteistyön muotoja.

Tulevat seurakuntavaalit näkyvät myös oppilaitoksissa. Suunnitelmissa on Jussi Murtovuoren mukaan ainakin Hyvän tekemisen toreja, äänestyspaikkoja ja joitakin vaalipaneeleita. Opiskelijat ovat potentiaalisia äänestäjiä ja ehdokkaita, mutta ongelmallista on se, että jotkut ovat kirjoilla toisella paikkakunnalla.

– Opiskelijoita pitäisi kuitenkin tulla valituksi, sillä he ovat esimerkiksi yliopistokaupungeissa merkittävä osa asukkaista, Murtovuori sanoo.

Edellinen artikkeliRuotsalaiset vahvasti uskonnollisesti sitoutuneita
Seuraava artikkeliOppilaitosyhteistyöstä sovitaan yhä useammin kirjallisesti

Ei näytettäviä viestejä