Kirkon työmarkkinalaitos ei osallistu parhaillaan käynnissä oleviin ja Juha Sipilän hallituksen käynnistämiin neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta.
Neuvotteluihin ovat osallistuneet keskeiset työmarkkinakeskusjärjestöt. Keskeisiä työmarkkinakeskusjärjestöjä työnantajapuolella ovat suuret, satojen tuhansien työntekijöiden organisaatioita edustavat EK ja KT Kuntatyönantajat. Seuraavassa vaiheessa yhteiskuntasopimuksesta keskustellaan selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla.
– Mutta olemme toki Kirkon työmarkkinalaitoksessa kiinnostuneita miten neuvottelut edistyvät ja mistä asioista neuvotellaan, koska ainakin nyt esillä olleilla asioilla on merkitystä myös meillä, sanoo kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala.
– Pyrimme vaikuttamaan taustalla ja erityisesti toimimaan yhteistyössä neuvotteluissa julkisia työnantajia edustavan KT Kuntatyönantajien kanssa. Pienemmilläkin toimijoilla on tarvetta ja tahtoa olla rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa.
”Keskustelu ei saisi pyöriä tuntimäärissä”
Piekkala muistuttaa, että kirkossa työskentelee paljon ihmisiä, joilla ei ole työaikaa. Miten yhteiskuntasopimukseen liitetty vaatimus työajan lisäämisestä vaikuttaisi heihin?
– Nyt julkisuudessa ollaan puhuttu kapea-alaiseesti tuntimääristä, kun olennaisinta on kuitenkin se, mitä tehdään. Tuntimäärillä haetaan todennäköisesti sitä työtuntimäärän lisäystä, mitä työssä käyvän väestön tulisi tehdä, kun tulevaisuuden väestörakenne on haastava: työelämän ulkopuolella eläkkeellä olevat suuret ikäluokat sekä lapset, nuoret, työttömät ynnä muut.
– Edellä sanotusta huolimatta keskustelu ei saisi pyöriä vain tuntimäärissä, koska muutoin syntyy mielikuva siitä, että työn tuloksellisuus kasvaa vain työtuntimäärää lisäämällä, vaikka myös se mitä ja miten tehdään vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Onko kaikki muutoksenhakujärjestelmät, kelpoisuusehdot ja yksityiskohtainen sääntely tarpeen tai voiko se olla jopa haitallista.
Piekkalan mukaan työn tuloksellisuus voi parantua myös sitä kautta, että suunnitellaan paremmin se mitä tehdään, että osataan karsia tai organisoitua fiksummin.
Kirkkotyönantajat peräänkuuluttaa myös työelämän joustavuutta.
– Kaikkea työtä ei voi tehdä ainoastaan kokoaikaisissa palvelussuhteissa samalla tavalla jokaisena vuoden viikkona, esimerkiksi ihmisten kuolemia ja tästä johtuvia siunaus- ja hautajaistilaisuuksia on mahdoton ennustaa etukäteen. Lisäksi on olemassa ihmisiä, jotka perhe-elämän, vammaisuuden, jaksamisen tai muun syyn vuoksi eivät voi osallistua työelämään kokoaikaisesti, mutta kuitenkin joltain osin.
Iso kuva ja ongelmallinen termi
Yhteiskuntasopimus piirtää Vuokko Piekkalan mukaan isoa kuvaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Ihmiset ajattelevat kuitenkin asiaa sen kannalta, miten sopimus välittömästi vaikuttaa itse kunkin omaa elämään ja arkeen.
– Kukaan ei tiedä ovatko nyt esillä olleet keinot, kuten esimerkiksi työajan pidentäminen, takuuvarmasti juuri niitä, joilla luodaan työtä ja tulevaisuutta. Sopimuksesta puhumisella pyritään siihen, että isompi joukko miettii yhdessä tavoitteen saavuttamiseksi tarpeellisia keinoja. Tämä voi osaltaan tehdä lopputuloksesta hyväksyttävämmän. Samoin se, että jonkin ajan kuluttua arvioidaan, miten toteutetut toimenpiteet ovat toimineet.
– Jos me yhdessä pystymme kääntämään tulevaisuuden suuntaa, se osaltaan lisää luottamusta siihen, että täällä kannattaa investoida ja tehdä/teetättää työtä.
– Voi olla hyvä, että sopimuksen syntymistä vauhditetaan Sipilän hallituksen kepeillä ja porkkanoilla. Koska jos sopimusta ei saada, taloudellinen tilanteemme on sellainen, että hallitus joutuu silti tekemään ikäviäkin päätöksiä, kylläkin yksipuolisesti.
Piekkala pitää termiä yhteiskuntasopimus ongelmallisena – eiväthän sopimuksen tekoon osallistu kaikki toimijat, esimerkiksi lasten tai vanhusten edustajat.
– Yhteiskuntasopimus on termi joka on vain otettu käyttöön – keino, jolla pyritään uudella tavalla ratkaisemaan työn teettämistä, kilpailukykyä ja ostovoimaa koskevia ongelmia. Toki tässä matkan varrella on myös opittu, miten olisi viisasta edetä. Aikataulu tosin on tiukka.
Mikä on yhteiskuntasopimus?
Yhteiskuntasopimus on Suomen pääministerin ja Suomen Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän käyttämä poliittinen käsite, jolla viitataan hallituksen tavoittelemaan yhteisymmärrykseen työmarkkinajärjestöjen kanssa. Myös Keskustan edellinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi ehdotti pääministerinä ollessaan yhteiskuntasopimusta. Kiviniemi esitti alkuvuodesta 2011, että eduskuntavaalien jälkeen solmittaisiin laaja yhteiskuntasopimus.
Sopimuksen tarkoitus olisi ollut huolehtia Suomen kilpailukyvystä, maltillisista palkkaratkaisuista ja ostovoiman riittävyydestä. Yhteiskuntasopimuksessa yritykset olisivat sitoutuneet kotimaisiin investointeihin ja saaneet vastineeksi yritysverotuksen alentamisen (Lähde: Wikipedia)