Yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskevan sääntelyn uudistanut yhdenvertaisuuslaki astui voimaan vuoden alusta. Vähemmistövaltuutetusta tulee syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Uusi laki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen.
Uskonnonharjoittamiseen katsotaan kuuluvan esimerkiksi jumalanpalvelus sekä muut uskonnolliset toimitukset ja tilaisuudet. Kirkkoa ja seurakuntia työnantajana laki luonnollisesti koskee.
Uuden yhdenvertaisuuslain tarjoama suoja syrjinnältä on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.
Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia sekä työnantajia. Heillä on velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman laatimisvelvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Tämä on uusi velvoite palveluiden ja tavaroiden tarjoajille, esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla laajat toimivaltuudet
Kun vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on laaja tehtäväkenttä valitusten käsittelemisestä ennaltaehkäisevään rakenteita tervehdyttävään työhön.
Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo yhä tasa-arvolain noudattamista.
Syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistetään. Lautakunta voi antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä sekä vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voi asettaa kielto- ja velvoitepäätöksensä tehosteeksi uhkasakon.
Uskonnollisten yhteisöjen autonomiaan ei haluttu kajota
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan uusi laki parantaa syrjintää kokeneen oikeussuojaa merkittävästi. Henriksson avasi yhdenvertaisuuslakia esittelevän seminaarin Helsingissä torstaina 5.2.
Lain mukaan viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä, oppilaitoksilla sekä työnantajilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Seminaaripaneelissa mukana olleen Euroopan komission tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vastaavan johtajan Salla Saastamoisen mukaan edistämisvelvollisuudet tekevät laista eurooppalaisittainkin edistyksellisen.
Oikeusministeriön erityisasiantuntijan Timo Makkosen mukaan edistämisvelvollisuus voi tarkoittaa esimerkiksi toimenpiteitä syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi tai palveluiden muokkaamista eri väestöryhmien tarpeiden huomioimiseksi.
Makkonen kommentoi seminaarissa myös uskonnonharjoituksen suhdetta lakiin. Hänen mukaansa yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta uskonnonharjoitukseen, koska uskonnollisten yhteisöjen sisäiseen autonomiaan ei haluttu kajota enempää kuin on pakko.
Seminaarissa puhui myös Ruotsin syrjintävaltuutettu Agneta Broberg. Hän totesi, että Ruotsissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita hoitaa 96 työntekijää, kun Suomessa heitä on 26. Broberg totesi jo Ruotsinkin tilanteesta, että työntekijöitä pitäisi olla viisi kertaa enemmän. Hän painotti voimakkaasti yhdenvertaisuuden edistämistä yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet antoi ymmärtää, että Suomessa vallitsee valheellinen konsensus siitä, että kaikki asiat ovat hyvin ja tasa-arvoisia.
– Tämä on murrettava.
Puheenvuoron yleisön joukosta käyttäneen tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mukaan Suomi on tasa-arvopolitiikassa Ruotsia 20 vuotta jäljessä.
I