Leevi Ruonakosken tutkimus Virsitekstien muotoutuminen virsikirjaehdotuksesta vuoden 1986 virsikirjaan osoittaa, että virsikirjauudistuksen eri toimijoiden toimintatapa oli toisistaan poikkeava: virsikirjakomitea ja valiokunta olivat pieniä joukkoja, jotka pyrkivät toimimaan yhteisen tehtävänannon mukaisesti ja johdetusti. Kirkolliskokouksessa sen sijaan yksittäiset edustajat tekivät omien toiveidensa mukaisia muutosesityksiä ja päätöksiä toteutettiin tunnevaltaisesti. Tutkimus tuo esiin myös sen, että virsikirjakomiteassa oli virsitekstien, hymnologian ja kirkkomusiikin asiantuntijoita, mutta teologisiin linjauksiin ei kootusti kiinnitetty huomiota.
Käytössä olevan luterilaisen kirkon virsikirjan hyväksymistä (1986) edelsi pitkä valmisteluprosessi. Yli kymmenen vuoden aikana (1973–1986) virsikirjauudistukseen osallistuivat ammattilaisista koottu työryhmä – virsikirjakomitea, kirkolliskokous ja kirkolliskokouksen virsikirjavaliokunta sekä palautetta antamalla lukuisat seurakuntalaiset.
Ruonakosken tutkimus antaa taustatietoa virsikirjan uudistamiseen myös tulevaisuudessa. Virsikirjan lisävihon suunnittelu on parhaillaan työn alla. Kirkkohallituksen asettama työryhmä luovuttaa ehdotuksen virsikirjan lisävihkoksi Kirkkohallituksen täysistunnolle vuoden 2014 loppuun mennessä.
Ajatuksia ja ehdotuksia uusista virsistä ja niiden aiheista voi lähettää sähköpostiosoitteeseen virsi.psalm@evl.fi.
Tutkimus ilmestyy Kirkon tutkimuskeskuksen www-sarjassa ja se löytyy täältä