Hanna-Leena Lilja-Suominen työskentelee oppisopimuksella Pirkkalan seurakunnan lastenohjaajana. Työntekoa ei haittaa lainkaan se, että hän on viittomakielinen.
Lilja-Suominen kertoo solahtaneensa työyhteisöön vaivatta. Asiaa helpotti, että hän oli samassa paikassa viime syksynä neljän kuukauden työkokeilussa. Jaksolla seurattiin muun muassa sitä, miten hänen fysiikkansa kestää.
– Olen koulutukseltani lähihoitaja, ja työni oli aikaisemmin fyysisesti hyvin rasittavaa. Kroppani ei oikein kestänyt, ja päätin kokeilla lastenohjaajan työtä. Lapsista pidän muutenkin paljon, Lilja-Suominen kertoo.
Aluksi työkokeilijan työaika oli neljä tuntia. Sitten se nostettiin kuuteen.
– Lopulta tein aivan normaalia kahdeksan tunnin päivää. Jaksoin mainiosti.
Perheiden myönteinen palaute innosti oppisopimustyöhön
Työkokeilun lopulla Pirkkalan seurakunnan lapsityöstä vastaava pappi kysyi Hanna-Leena Lilja-Suomiselta halukkuutta työskennellä oppisopimuksella seurakunnan lapsityössä.
– Hän kertoi, että minusta on tullut lapsilta ja perheiltä paljon positiivista palautetta. Itsekin viihdyin oikein hyvin. Mietin kotona asiaa, ja sitten päätin tarttua mahdollisuuteen.
Kaksivuotiseen koulutukseen sisältyy kerran kuukaudessa Jyväskylän kristillisellä opistolla pidettävä lähiopetusjakso.
– Perheessämme on kolme lasta, joten aikataulut pitää nyt suunnitella tarkkaan. Opiskelulle pitää tietysti varata erikseen aikaa.
Äitien kanssa on hyvä vaihtaa kokemuksia
Hanna-Leena Lilja-Suomisen työtehtäviin Pirkkalan seurakunnassa kuuluu esimerkiksi perhe- ja päiväkerhojen ohjaamista sekä päiväkotiyhteistyötä.
Lisäksi hän osallistuu muun muassa perhemessun toteuttamiseen.
– Pidän eniten perhekerhoista, koska siellä voi vaihtaa kokemuksia muiden äitien kanssa. Perhekahvilassa taas on mukavaa, kun siellä kohtaa erilaisia ihmisiä.
Entä onko esiintynyt minkäänlaisia ennakkoluuloja viittomakielistä kohtaan?
– Mihinkään sellaiseen en ole törmännyt, Hanna-Leena sanoo.
Lastenohjaaja kertoo olevansa tottunut toimimaan kuulevien kanssa.
– Vanhempani ja mieheni kuulevat normaalisti, samoin enemmistö ystävistäni. Eikä kuurojen ja kuulevien arkielämässä muutenkaan juuri eroa ole.
Lapsityössä tulkki ei saa vaihtua liian usein
Viittomakielisiä tulkkeja Lilja-Suominen saa käyttöönsä pääasiassa viiden tulkin ringistä. Työpäivän aikana käytössä on normaalisti yksi tulkki.
– Tässä lasten parissa tehtävässä työssä on eduksi, mikäli tulkit eivät vaihdu liian usein.
Lilja-Suomisen kollegoille järjestettiin ennen hänen oppisopimuksensa alkua kahden päivän kurssi viittomakielestä. Näin pystytään kommunikoimaan hieman myös ilman tulkkia.
– Työkaverit ovatkin omaksuneet viittomakieltä hyvin. Se taas lisää entisestään yhteishenkeämme.
Viitotut sadut kiinnostavat lapsia
Hanna-Leena Lilja-Suominen käyttää viittomia jonkin verran myös lasten kanssa.
– Viiton heille satuja, jotka tulkki samalla puhuu ääneen. On hienoa huomata lasten keskittävän katseensa minuun. Samoin olen opettanut heille muutamia viittomia, muun muassa legon, nuken, auton ja hevostallin.
Lastenohjaajan mukaan tällaiset tilanteet toimivat lapsille samalla mainiona esimerkkinä.
– He huomaavat, että on olemassa erilaisia ihmisiä, viittomakielisiäkin. Ja perhekerhoissa saman kokemuksen saa moni äitikin.
Lilja-Suominen haluaa esimerkillään olla lisäämässä työelämän monimuotoisuutta.
– Myös viittomakielinen pystyy toimimaan työelämässä aivan samalla tavalla kuin kuuleva.
Erilaisuus on mahdollisuus
Pirkkalan seurakunnan vastaava lastenohjaaja Laura Furu kertoo toimivansa Lilja-Suomisen rinnallakulkijana hänen opiskelujensa aikana.
– Selvitämme yhdessä mahdolliset eteen tulevat haasteet, etsimme vastauksia kysymyksiin ja iloitsemme onnistumisen kokemuksista.
Furun mukaan Lilja-Suomisen työsuhde on käynnistynyt hienosti.
– Tulkin lisäksi työyhteisössämme ei ole tarvinnut miettiä mitään muita erityisjärjestelyjä.
Seurakunnissa työskentelee esimerkiksi näkövammaisia ja liikuntarajoitteisia työntekijöitä. Furun mielestä mahdollinen vamma ei ole keskeinen valintakriteeri seurakuntien työpaikkoihin.
– Uskon, että enemmän vaikuttavat hakijan motivaatio, ammattitaito ja asenne.
Laura Furu kannustaa rekrytoimaan työpaikoille rohkeasti monenlaisia ihmisiä. Hän näkee eri kulttuureihin tutustumisen suurena rikkautena – ja myös mahdollisuutena.
– Nykyään erityisesti varhaiskasvatukseen osallistuu paljon lapsia, joilla on pulmia kielen kehityksessä. Tällöin viittomakielinen työntekijä voi olla tukemassa heidän kommunikointiaan esimerkiksi tukiviittomin.
Kuva: Vesa Keinonen.