Viisi radiosaarnan suurta nimeä

Ennätysmies Paavo Virkkunen

Paavo Virkkusella (1876–1959) on hallussaan ehdoton radiosaarnojen ennätys, peräti 173. Syy on pitkälti se, että kahdeksan vuoden ajan Yle lähetti radiojumalanpalvelukset pääasiassa vain Helsingin Johanneksenkirkosta ja Vanhasta kirkosta. Virkkunen työskenteli kirkkoherrana Helsingin eteläisessä suomenkielisessä seurakunnassa, jonka pääkirkko Johanneksenkirkko oli.

Paavo Virkkunen oli paitsi pappi myös poliitikko. Hän edusti kokoomusta ja oli kirkkoherraksi valituksi tullessaan eduskunnan puhemies. Virkkunen kirjoitti useita yhteiskunnallisia kirjoja ja kristillistä uskoa käsitteleviä teoksia.

Ensimmäisessä radiosaarnassaan 26.9.1926 Virkkunen pohti muotomenoksi jähmettyneen uskon ja elävän uskon välistä eroa.

Koko suomen kappalainen E.W.Pakkala

Helsingin pohjoisen suomenkielisen seurakunnan kappalainen E.W. Pakkala (1878–1945) saarnasi radiossa kaikkiaan 93 kertaa, sillä jumalanpalvelukset lähettiin vuosia Vanhasta kirkosta. Tiettävästi Pakkala piti joulusaarnan radioaalloilla jo vuonna 1923 eli kolme vuotta ennen Yleisradion­ toiminnan alkamista.

Pakkala oli ensimmäinen varsinainen kirkollinen radiopersoona, ja hänen julistuksensa puhutteli suomalaisia laajalti. Teologisesti Pakkala liikkui körttiläisyyden ja voimakkaamman herätyskristillisyyden välimaastossa.

Pakkala oli pidetty puhuja ja sai lisänimen ”koko Suomen kappalainen”. Häntä on luonnehdittu yhdeksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten voimallisimmista saarnamiehistä.

Hänen julistuksensa on tullut tunnetuksi myös useiden kirjojen ansiosta. Pakkala kirjoitti muun muassa kotien hartauskirjan Iankaikkinen elämä (1937).

Persoonallinen, piispallinen ääni Martti Simojoki

Martti Simojoki (1908–1999) saarnasi radiossa ensimmäisen kerran jo nuorena, ollessaan pappina Helsingin­ Vanhassa kirkossa. Saman seurakunnan kappalainen E.W. Pakkala oli Simojoelle jopa eräänlainen isähahmo.

Simojoki saarnasi radiossa vuodesta 1935 alkaen aina 1980-luvulle saakka kaikkiaan yli 50 kertaa.

Myöhemmin arkkipiispaksi valittu Martti Simojoki oli lähtökohdiltaan körttiläinen. Vuosikymmenten edetessä hän otti saarnoissaan vahvasti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Lievän puhevian vuoksi Simojoen tapa puhua oli helposti tunnistettava, ja hän olikin persoonallinen radioääni.

Simojoki pääsi radioaalloille myös piispanroolinsa vuoksi. Ennen arkkipiispan virassa aloittamistaan hän toimi ensin Mikkelin ja sitten Helsingin piispana.

Kansankirkon mies Eero Lehtinen

Eero Lehtinen (1911–2007) oli vuonna 1956 perustetun Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa. Taustaltaan hän oli vahvasti evankelisen liikkeen kasvatti, mutta puhui koko ”isien kirkon”, kansakirkon, puolesta.

Radiossa Lehtinen saarnasi 1950-luvulta 1970-luvun lopulle yhteensä reilut 20 kertaa. Se on paljon, kun otetaan huomioon,­ että radiojumalanpalveluksia alettiin sotien jälkeen lähettää järjestelmällisesti eri puolilta Suomea. Tämä merkitsi sitä, että radiosaarnavuoro sattui enää harvoin useaan­ kertaan samalle miehelle (myöhemmin naiselle).

Lehtistä ja hänen puhetapaansa arvostettiin varsinkin Pohjanmaalla. Lehtisen julistus pyrki rakentamaan yhteyttä. Hän kirjoitti: ”Me emme tarvitse kovaotteisia tai kovasanaisia kristittyjä, vaan hiljaisia, suoraryhtisiä, valoisia, iloisia ja hiljaisuudessa rohkeita Jumalan lapsia.”

Sosiaalieettisellä asialla John Vikström

John Vikström (1931–) on saarnannut radioaalloilla reilut 30 kertaa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Ennen arkkipiispaksi tuloaan Vikström toimi ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispana. Radiosaarnoissaan hän käsitteli usein sosiaalieettisiä kysymyksiä.

Vikström on arvostettu puhuja myös kirkollisten piirien ulkopuolella. Monet suomenkieliset saarnansa Vikström on pitänyt maamme juhlavuosina.

Ensimmäinen radiojumalanpalvelus 1926

Ensimmäinen Ylen radiojumalanpalvelus lähetettiin 12.9.1926 Tampereelta. Saarnaaja oli tuomiorovasti K.H. Seppälä. Useimmin Ylen aalloilla ovat saarnanneet Paavo Virkkunen (173 kertaa), Johannes Walta­saari (138), Lauri Apajalahti (116), E.W. Pakkala (93), ja A.W. Kuusisto (93).

Juttuun on haastateltu teolo­gi­an­ tohtori Heikki-Tapio Nie­mistä, joka on kirjoittanut kirjan Suomalainen­ radiojuma­lanpalvelus ja radiosaarna.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.

Edellinen artikkeliIlkka Kantola Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi
Seuraava artikkeliPäätoimittajat eri mieltä toimittajien uskonto-osaamisesta

Ei näytettäviä viestejä