Pienryhmän ohjaamisessa eteen tulee monenlaisia vaiheita, joista ohjaaja yleensä selviytyy intuitionsa varassa. Omaa ammattitaitoaan voi kuitenkin kehittää paneutumalla tietoisesti ryhmädynamiikkaan, ryhmäytymisen eri vaiheisiin sekä ryhmän ohjaajan rooliin niissä.
Ryhmädynamiikan tutkijat Bruce Tuckman ja Mary Ann Jensen ovat kuvanneet ryhmän kehittymistä viiden eri vaiheen avulla. Kaikissa noissa vaiheissa ryhmän ohjaajan rooli on hiukan erilainen.
1. Aloitusvaiheessa luodaan pelisäännöt ja mahdollistetaan tutustuminen
Ryhmän aloitusvaihetta kuvaa varovaisuus ja sovinnaisuus. Ryhmän jäsenet hakevat paikkaansa ja tutustuvat toisiinsa vähitellen. Sanattoman viestinnän merkitys on suuri.
Ryhmän ohjaajan tärkeänä tehtävänä tässä vaiheessa on virittää turvallista, innostavaa ilmapiiriä. Hän myös selkiyttää ryhmän tavoitteet, käytännöt ja pelisäännöt yhdessä ryhmäläisten kanssa. Ohjaajan on mahdollistettava tutustuminen ja keskinäisen luottamuksen syntyminen.
Ryhmän aloittamiseen on maltettava käyttää riittävästi aikaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kaikki ryhmäläiset jakavat samat tavoitteet siitä, mihin ryhmän kokoontumisissa pyritään.
Toimivia keinoja tutustumiseen ovat esimerkiksi ’Valitse kuva/ pikkuesine ja kerro sen avulla jotakin itsestäsi’ -tyyliset harjoitukset. Paritehtävät ovat myös hyviä. Niiden avulla ryhmäläiset tutustuvat yhteen uuteen ihmiseen kerrallaan.
2. Ryhmän kuohuntavaiheessa ohjaaja ei provosoidu
Ryhmän kuohuntavaiheelle on tyypillistä rohkeuden lisääntyminen, ryhmän jäsenten paikkansa hakeminen ja valtakysymykset. Ristiriidat voivat nousta pintaan.
Ohjaajan tehtävä on reagoida kriittisiin ääniin rakentavasti ja olla provosoitumatta. Ohjaaja nostaa esille mahdollisia ristiriitoja ja auttaa ryhmää käsittelemään niitä. Ryhmän rajat usein selkiytyvät kuohuntavaiheessa. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikki pysyvät mukana, ketään ei pelata ulos.
Jos joku ryhmäläinen dominoi liikaa eikä huomaa sitä itse, ohjaajan tehtävänä on rajoittaa diplomaattisesti mutta jämäkästi hänen ottamaansa tilaa ryhmässä. Ohjaajan on ylipäätään otettava jatkuvasti huomioon paitsi ryhmän tehtävät ja tavoitteet myös ryhmätyöskentelyn prosessiluonne. On pysyttävä valppaana sille, mitä ryhmässä ja sen sisäisessä dynamiikassa tapahtuu.
3. Ryhmän vakiintumisen vaiheessa ohjaaja tukee yksilöitä ja pitää ryhmän perustehtävän kirkkaana
Vakiintuneessa ryhmässä kehittyy vahva me-henki. Ryhmänormit ovat kaikkien tiedossa ja ristiriitoihin ei kajota, koska pelätään yhteishengen kadottamista. Normien kontrollointi ja niiden rikkomisesta rankaiseminen saattavat leimata ryhmää.
Ohjaajan tehtävä on tässä vaiheessa tukea yksilöitä ryhmässä ja varmistaa, että ryhmän kaikkien jäsenien mielissä pysyy kirkkaana ryhmän perustehtävä. Ohjaaja auttaa ryhmää käsittelemään erillisyydentunteita, esimerkiksi suhdetta johonkin oman ryhmän ulkopuoliseen ryhmään. Hän tukee ryhmän jäsenten itseymmärryksen kehittymistä ja vuorovaikutusta.
Ohjaajan on hyvä keskittyä todella kuuntelemaan, mitä ryhmäläiset sanovat sekä ilmaista eri tavoin halunsa kuulla ja nähdä jokaisen ryhmäläisen ajatukset ja viestit. Kaikilla ihmisillä on vahva tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tarvittaessa ohjaaja voi vielä kysyä ja tarkentaa: ymmärsinkö sinua oikein? Se viestii aidosta kiinnostuksesta.
4. Ryhmän kypsän toiminnan vaiheessa erilaisuus hyväksytään ja ristiriidat kyetään ratkaisemaan
Kypsässä ryhmässä rajanveto meihin ja muihin ei enää ole niin tärkeää. Ryhmän jäsenet luottavat toisiinsa ja ryhmän on helppo keskittyä varsinaiseen tehtävänsä. Ryhmän rajat käyvät joustavammiksi, erilaisuus hyväksytään ja sitä hyödynnetään. Ristiriidoista ei vaieta, vaan ne kyetään ratkaisemaan. Ryhmässä kyetään antamaan rakentavaa palautetta.
Tässä vaiheessa ohjaaja voi antaa ryhmälle ja sen jäsenille enemmän tilaa ja siirtyä itse taustalle. Johtajuutta voi jakaa ryhmässä. Ohjaajan tehtävänä on tarttua epäkohtiin niitä havaitessaan sekä edistää ryhmän jäsenten avoimuutta ja vuorovaikutusta.
5. Ryhmän lopetusvaiheessa ohjaaja huolehtii päätösrituaaleista ja asioiden loppuunsaattamisesta
Useat ryhmät kokoontuvat vain määräajan. Kun ryhmä sitten sovitusti hajoaa, ihmiset tuntevat haikeutta.
Ohjaajan tehtävänä on huolehtia selkeistä päätösrituaaleista sekä käsitellä ryhmäläisten kanssa loppuun mahdolliset kesken jääneet asiat. On taattava kaikille ryhmäläisille mahdollisuus jakaa tunnelmiaan ja vetää yhteen koettua.
Lopputunnelmaksi olisi hyvä jäädä sellainen olo, jossa jonkun päättyminen merkitsee uuden vaiheen alkamista elämässä.
Näitä asioita ryhmänohjaajan kannattaa välttää:
– Tyrannimaista asennetta. Ohjaaja ei ole ryhmän keskipiste, mutta hänellä on tärkeä rooli ryhmän perustehtävän kannalta.
– Liian tiivistä aikataulutusta
– Syrjimistä ja eriarvoisuutta
– Liian ehdotonta ennakkosuunnitelman toteuttamista
– Ohjaajan omien ongelmien prosessointia ryhmässä
Nämä asiat hyvä ryhmänohjaaja huomioi työssään:
– Hyvä ennakkosuunnittelu: Mikä on ryhmän yhteinen tavoite, kenelle ryhmää tarjotaan, mitkä keinot auttavat ryhmän tavoitteiden saavuttamista?
– Jokaisen ryhmäläisen yksilöllinen kohtaaminen ja heidän viestiensä tarkka kuuntelu. Tarvittaessa voi kysyä ja tarkentaa: ymmärsinkö sinua oikein?
– Jokaisen jäsenen huomioon ottaminen
– Joustava mukautuminen ryhmäläisten tarpeisiin
– Ryhmän jäsenten välisen vertaisuuden tukeminen, keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen
– Oman roolin sopeuttaminen ryhmän mukaan, kuitenkin niin, että ohjaaja pysyy ohjaajana
– Aiheen/ tehtävän selkiyttäminen ja siihen palaaminen
– Kaksi ohjaajaa on hyvä ratkaisu erityisesti silloin, jos ohjaaja on samalla itse vertainen
– Ryhmätilan valmisteleminen niin, että ryhmäläiset tuntevat olevansa odotettuja ja tervetulleita
– Aloitus- ja lopetusrituaaleista huolehtiminen joka tapaamiskerralla
Juttua varten on haastateltu lehtori Eila Jantusta Diakista, Toimijuuden tuki -hankkeen projektipäällikköä Merja Koivuluhtaa Itä-Suomen yliopistosta sekä yhteisöpedagogikoulutuksen nuorisotyön lehtoria Veijo Pelkosta Centriasta.