Voiko pappi vähentää Raamatun verotuksessa? Kelpaako kanttorin laulukurssi tai nuorisotyöntekijän itsensä kustantama seurakuntahuppari verovähennyksiin? Lasketaanko omakustanteinen työnohjaus tulonhankkimiskuluihin?
Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta.
– Verovähennyskelpoisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti sen mukaan, miten verovelvollinen on perustellut hankintaansa, kertoo veroasiantuntija Heli Annala.
Moni seurakunnan työntekijä ei vaivaudu kirjaamaan veroilmoitukseen tulonhankkimiskulujaan, sillä vuodessa kirja- ja työvaateostokset ylittävät harvoin 620 euron rajan.
Sen sijaan aineettomista hyödykkeistä summa tulee nopeasti täyteen. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän itsensä maksama työnohjaus tai psykoterapeutti, kanttorin konserttikäynti tai laulukurssi, papin äänenhuoltokoulutus, nuorisotyöntekijän melontakurssi, diakonin sielunhoitokurssi, lastenohjaajan askartelukoulutus tai vahtimestarin turvallisuuskoulutus.
Verottaja ei kuitenkaan hyväksy näitä menoja automaattisesti.
– Koulutuskulujen vähennyskelpoisuudet ovat hankalia ja tulkinnanvaraisia, toteaa Annala.
Koulutuksen aihepiirin ja sisällön on liityttävä suoraan työtehtävässä tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseen tai täydentämiseen. Sinne on mentävä työajalla ja työnantajan kanssa sopien. Verovähennyksiä on turha toivoa, jos palkansaaja hakeutuu kursseille oma-aloitteisesti.
– Esimerkiksi henkisen jaksamisen ja elämänhallinnan koulutuksen kulut ovat vähennyskelvottomia, Annala huomauttaa.
Psykoterapian kuluja ei voi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan vähentää verotuksessa, vaikka terapiaa tarvittaisiin työkyvyn ylläpitämiseksi. Verohallinnon ohjeiden mukaan työuupumuksen kulut eivät ylipäätään ole verovähennyskelpoisia.
Omakustanteisesta työnohjauksestakaan ei todennäköisesti saa verovähennystä, mutta asiaa ei ole vielä punnittu oikeudessa.
”Verottajalla on iso harkintavalta”
Sähköposti- ja soittokierros Suomen kirkon pappisliittoon, Suomen Kanttori-urkuriliittoon, Diakoniatyöntekijöiden liittoon, Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liittoon, Kirkon alat ry:hyn ja Kirkon lapsityönohjaajat ry:hyn paljastaa, että verottajan kanta ei käytännössä aina ole yhteneväinen. Yhdellä on mennyt ulkoiluvaatteet verotuksessa läpi, toisella ei.
– Olen vuosien varrella kirjoitellut jäsenille papereita virkavaatteista liitteiksi verohallinnolle. Niissä todistelin muun muassa, että virka vaatii tiettyä pukeutumista, asua ei voi käyttää siviilissä eikä työnantaja osallistu kustannuksiin, kertoo Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Riitta Hiedanpää.
– Joku sai helposti verovähennyksen, toinen ei samoilla perusteilla millään. Jäi muistikuva, että verottajalla on iso harkintavalta.
Kanttori-urkuriliiton puheenjohtaja Eero Annala toteaa, että vähennyskelpoisuus keskusteluttaa kentällä joka vuosi.
– Ikuinen kysymys on miesten tumma puku. Itse olen perustellut asiaa sillä, että minulla on useita tummia pukuja ja yhtä käytän vain töissä. Joskus olen saanut tämän läpi, joskus en, Annala kommentoi.
Lue aiheesta lisää
Kotimaa Prosta
. Pron jutusta selviää muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden kanta papin erilaisten vaatteiden ja asusteiden verovähennyskelpoisuudesta.
Kuva: Maria Kesti