Ruotsalaisessa Jönköpingin seurakunnassa kirkkosaliin asennetut kamerat herättivät närää. Kynnyskysymyksiksi tulivat kokemus kirkkorauhan häiriintymisestä ja pelko yksityisyyden suojan rikkoutumisesta. Kokeilu lähettää jumalanpalveluksia verkossa jäi siksi lyhytaikaiseksi. Suomessa vastaavanlaisilla projekteilla on pitkät perinteet ja ne ovat saaneet myönteisemmän vastaanoton. Kotimaa24 selvitti kirkkosalissa suomalaisten suhtautumista Virtuaalikirkon, Verkkokirkon sekä Tuomasmessun nettijumalanpalveluksiin.
Kamerat ilmestyivät helsinkiläiseen Maunulan kirkkoon 2002 osana koko kaupunginosaa palvelevaa pilottiprojektia. Tuolloinen Helsingin Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Heikki K. Järvinen muistelee, että suhtautuminen kirkkosaliin kokoontuneen seurakunnan riveissä oli hyvä.
– Muistan, että muutaman kerran tästä keskusteltiin, mutta mielestäni seurakuntalaiset sopeutuivat kameroiden läsnäoloon hirveän nopeasti ja ennakkoluulot karisivat. Lähinnä pelot liittyivät yksityisyyden menettämiseen. Olemme tarkkoja yksityisyydestä, sillä lähetyksissämme ei näytetä seurakuntalaisten kasvoja.
Suorat verkkolähetykset suositusta Tuomasmessusta Helsingin Agricolan kirkosta vakiintuivat viime vuonna. Toiminnanjohtaja Pirjo Kantalan mukaan suhtautuminen lähetyksiin on ollut lähes kokonaan positiivista, vaikka muutamat ovat arastelleet kameroita.
– Me kerromme etukäteen, että messu kuvataan ja neuvomme myös missä istumalla kamerat voi välttää. Meillä keskeisenä ajatuksena on, ettei kuvaaminen saa olla tungettelevaa. Esimerkiksi esirukousjakson aikana ei kuvissa näytetä rukoilijoita.
Oulun seurakuntien tiedottajan Rebekka Naatuksen mukaan vuonna 2008 Oulun tuomiokirkosta aloitetut Virtuaalikirkon lähetykset eivät ole herättäneet närää.
– Jumalanpalvelusten lähettäminen verkossa on ollut luonteva juttu. Tekemämme selvityksen mukaan myös työntekijöiden suhtautuminen kameroihin on ollut mutkaton. Jotkut heistä jopa kertovat unohtavansa, että tilaisuus välittyy verkon kautta.
Kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntia tietosuojavaltuutetun näkemyksen pohjalta. Tunnistettavien henkilöiden kuvaaminen web-kameralla ja kuvan välittäminen verkossa liittyy henkilötietolain määräyksiin. Niiden mukaan uskonnollista vakaumusta koskeva tieto on arkaluonteinen henkilötieto.
Lue Kyrkans Tidningenin juttu aiheesta
Lue myös: Oulun Virtuaalikirkko laajenee Turkuun