”Vastuullisessa terveydenhuollossa on pakko priorisoida”

Kotka-Kymin seurakuntayhtymän johtavan sairaalapastorin Karoliina Nikulan elämässä tapahtuu syyskuun alussa suuri muutos. Työ Kotkassa päättyy, kun hän lähtee vuodeksi Yhdysvaltoihin Gettysburgin luterilaiseen teologiseen seminaariin sairaalateologian, sielunhoidon teologian ja bioetiikan jatko-opiskelijaksi, tutkijaksi ja opettajaksi.

Samalla hän valmistautuu lähestyvään väitöstilaisuuteensa terveydenhuollon etiikasta.

Nikula kertoo halunneensa jo 13-14 –vuotiaasta asti kirkon sielunhoidon erityistehtäviin. Opiskeluaika sai hänet pohtimaan sairaalasielunhoidon koulutuksen sisältöä.

– Sairaalasielunhoidon koulutus on Suomessa järjestetty toisin kuin muualla. Meillä se on tällä hetkellä psykologisesti ja psykoterapeuttisesti suuntautunutta. Arvostan moni- ja poikkitieteellistä ajattelua ja pidän sitä sielunhoidon edellytyksenä, mutta näen, että sairaalateologin osaamiseen pitää myös kuulua ainakin pyrkimys syvälliseen teologiseen ymmärrykseen.

– Ennen kaikkea lähden mielelläni Gettysburgiin siksi, että olen kiinnostunut kehittämään omaa ajatteluani.

”Viittomakieltä ei pidä hylätä”

Karoliina Nikulan tutkimusintresseihin kuuluvat terveydenhuollon etiikka, bioetiikka sekä sielunhoito. Tekeillä olevassa väitöskirjassaan hän tutkii syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistutehoitokäytäntöjä hyvän, kyvyn ja valinnan näkökulmista.

– Pyrin antamaan vanhemmille välineitä päätöksentekoon ja terveydenhuollon henkilökunnalle neuvontatyöhön. Selvitän myös, miten hyvän, kyvyn ja valinnan käsitteet voivat olla avuksi terveydenhuollon etiikan kysymyksissä laajemminkin.

Suomessa lähes kaikille syntymäkuuroille lapsille tehdään sisäkorvaistuteleikkaus.

– Terveydenhuollosta tulee vanhemmille selkeä paine luopua viittomakielen käytöstä, ja vanhemmat joutuvat valitsemaan, mitä kieliä lapsen ympärillä on.

– Tutkimukseni perusteella viittomakieltä ei pidä hylätä. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys ja keino ilmaista tunteita. Tärkeintä on, että lapsi saa elää hyvää elämää.

Karoliina Nikula saapuu vielä tämän vuoden puolella Suomeen väitöstilaisuuteensa.

”Kehotan lämpimästi tekemään hoitotestamentin”

Terveydenhuollon etiikka pitää sisällään lukuisia arvoja ja arkisia asioita. Niitä ovat esimerkiksi kysymykset, onko henkilökunnalla mahdollisuus hoitaa potilaita niin hyvin kuin he haluaisivat, miten omaiset toimivat sijaispäättäjinä, pääseekö ihminen hoitoon ja miten hoitokäytänteet edistävät potilaan hyvinvointia.

– Hoidon priorisoinnilla on mediassa usein pelkästään negatiivinen leima. Tietenkin sen avulla säästetään rahaa, mutta ollakseen vastuullista terveydenhuollon on pakko laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Sairaalapastorin työssään Karoliina Nikula on nähnyt, miten vaikeaa omaisten on tehdä päätöksiä vakavasti sairaan läheisen puolesta.

– Asioista ei yleensä puhuta tarpeeksi aikaisin eikä siten tiedetä, mitä päätöksiä sairas läheinen itse haluaisi tehdä. Siksi kehotan kaikkia lämpimästi tekemään hoitotestamentin.

Oman hankaluutensa aiheuttaa sekin, että kuolemasta puhuminen on suomalaisessa kulttuurissa vaikeaa.

– Jos ihminen sanoo, että hän haluaa tietyn virren hautajaisiinsa, omaiset usein vastaavat, että älä nyt sellaisia puhu, et sinä ole kuolemassa. Nämä toiveet vaikkapa hautajaisista on kuitenkin hyvä sanoa ääneen.

”Haluaisin poistaa yksinäisyyden”

Karoliina Nikula on kuullut paljon omaisten kokemuksia siitä, että potilaalle saadaan joitakin hänelle kuuluvia palveluja vasta, kun omaiset niitä vaativat ja pyytävät.

– He ovat heikommassa asemassa, joilla ei ole läheisiä ihmisiä ajamassa heidän asioitaan.

– Jos jotakin haluaisin muuttaa, poistaisin yksinäisyyden. Sairaalassa on paljon heitä, joita ei kukaan käy katsomassa. Sairaalan kappelin hautaan siunaamisissa on usein vain vähän väkeä, joskus ei ketään.

Yksinäisiä ihmisiä on kaiken ikäisiä, enemmän ehkä kuitenkin ikäihmisiä.

– Vanhusten itsemurhat ovat pelottavan yleisiä. Usein taustalla on yksinäisyys.

Yksinäisyys on myös kulttuurinen asia. Opiskellessaan terveydenhuollon etiikkaa Nikula asui Hollannissa ja eteläeurooppalaisia kavereita oli paljon.

– Italialainen kaverini soitti minulle ja kertoi, ettei ollut syönyt kolmeen päivään. Hän ei osannut syödä yksin ja pyysi minua syömään kanssaan.

”Jatkuva muutos on ihmiselle hyvin kuluttavaa”

Sairaalapastori tekee työtä myös henkilökunnan kanssa. Tähänkin työhön liittyy eettisiä kysymyksiä.

– Kun kaikessa supistetaan ja säästetään, henkilökunta joutuu hyvin tiukoille. On kuitenkin tietty raja siinä, mitä yhden työvuoron aikana ehtii tehdä. Nämä ihmiset ovat vuosikausia stressanneet sote-uudistuksen ja muiden muutosten takia, ja ainoa mikä on ollut pysyvää, on ollut juuri muutos. Se on ihmiselle hyvin kuluttavaa.

Tulevalta Amerikan vuodeltaan Karoliina Nikula odottaa paljon.

– Sairaalasielunhoidon tutkimus siellä kiinnostaa minua kovasti. Moni ajattelee, miten voi tutkia sairaalasielunhoitoa, johon liittyy hengellinen ulottuvuus ja joka on monelle hyvin yksityinen asia. Mutta sairaalassa potilaat ovat koko ajan tutkimuksen kohteina, tutkittavana oleminen ei ole heille vierasta. Minimissään tutkimus on loppujen lopuksi uutta tietoa, joka sitten julkaistaan.

Kuva: Ulla-Maija von Hertzen.

Edellinen artikkeliKirkkohallitus jakoi seurakunnille puoli miljoonaa euroa
Seuraava artikkeliHautakiviä murskataan, kierrätetään ja viedään metsään

Ei näytettäviä viestejä