Viime viikonlopun Vankilalähetyspäivillä Oulun keskusseurakuntatalon salissa istui viitisenkymmentä vankilatyöntekijää Adventtikirkosta, Helluntaiherätyksestä, Pelastusarmeijasta, Vapaakirkosta ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piiristä. Jykevät miehet olivat selkeä enemmistö.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihteeri Juha Kaarivaara muistelee, että vanhoillislestadiolaisten vankilatyö vaikeutui 1970-luvulla, kun vankilapappien virkoihin tuli nuorempaa papistoa.
– Saarnata me osaamme täällä itsekin, mutta jos teillä on esitettävänä sellaista pingpong-ohjelmaa, niin tervetuloa, Kaarivaara muistelee huvittuneena erään vankilalähetin tuolloin saamaa vastausta.
Rauhanyhdistykset käynnistivät vankilatyön uudelleen 1990-luvun alussa. ”Isällisen lämmintä ja lämpimällä tavalla välittävää”, on eräs vankilapappi kiittänyt vanhoillislestadiolaisten lähettien työtä.
– Kun Jumala avaa mahdollisuuksia, haluamme jakaa sen, mitä olemme itse saaneet kokea. Järjestämme Jumalan sanan pohjalta seuroja ja saarnaamme evankeliumia. Jumala on se, joka antaa kasvun.
– Vangit tykkäävät laulaa. Rauhanyhdistyksen kanttori on joskus säestämässä ja voi koota mukaan nuorista lauluryhmän. Se on nuorille varmasti hyvin mieleenpainuva opintoreissu lähimmäisen kohtaamiseen, Kaarivaara sanoo.
Seurat pidetään, jos yksikin kuulija saapuu.
– Joskus on saattanut olla vain kolme seuravierasta, jotka hekin ovat lähteneet kesken puheen, kun eivät ole kokeneet sanomaa omakseen. Ja sitten taas toisinpäin, että on haluttu jäädä keskustelemaankin.
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen lähetystyössä Suomi on jaettu kolmeen alueeseen, joista jokaisella on oma suunnittelusta vastaava tiiminsä. Vapaaehtoisia vankilalähettejä rauhanyhdistyksillä on yhdeksänkymmentä.
Ulkomaalaisten vankien määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla, ja SRK:n lähetystiimit pyrkivät vastaamaan tähänkin haasteeseen mahdollisuuksien mukaan.
– Lähetystyön tarpeisiin meillä on käynnistynyt kolmivuotinen kielikoulutus. Siinä on kahdeksan eri kieliryhmää, joista yksi on viittomakieli. Koulutamme siellä tulkkeja, puhujia ja kääntäjiä, ja se vastaa vankilatyönkin tarpeisiin.
Lue muiden kirkkokuntien vankilalähettien ajatuksia Kotimaa Pron
laajasta jutusta. (Juttuun pääset painamalla sinistä linkkiä.)
Kuva: Raija Kurki
Lue myös:
Tarinoiden maassa vankien lapset vapautuvat häpeästä