Nuorena miehenä Eero Junkkaala halusi käyttää elämänsä Raamatun tutkimiseen ja opettamiseen. Kun hän nyt eläkeiässä katsoo taaksepäin, toive on toteutunut. Hän on väitellyt tohtoriksi Raamatun arkeologiasta ja opettanut Raamattua kotimaan lisäksi myös lähetystyöntekijänä ulkomailla.
Nuoruuden rakkaus on osoittautunut niin monikerroksiseksi ja kiinnostavaksi, ettei Junkkaala raaski lopettaa sen parissa hyörimistä. Kirjoja pukkaa ja luentoja on buukattuna ensi vuodellekin.
Heinäkuussa Junkkaala marssitti estradille Vanhan testamentin suurmiehiä Valkealan körttiopistolla pidetyllä Opiskelija- ja Koululaislähetyksen kesäleirillä. Hän etsi uskon isien elämästä samaistumispintaa kuulijoiden arkeen moderneilla aiheilla: loppuiko Abrahamin usko, eksyikö Mooses johdatuksesta erämaassa, tekikö lankeemus Daavidista vahvemman ja epäonnistuiko Nehemia ihmissuhteissaan.
Junkkaalan mukaan on selvää, että tarinoiden ydin on suhde Jumalaan.
– Mutta ei ihminen ole tuhansien vuosien aikana muuttunut miksikään. Ihmissuhteita ja tunteita kuvataan Vanhassa testamentissa niukasti, mutta kuvataan kuitenkin.
Psalmeissa kuohuvat rakkaus ja viha, Joosef itkee usein, Jeremia kertoo sisäisistä kamppailuistaan.
– Ja Joona onneksi vähän oikuttelee, hänestä saa vertaistukea.
Vanha kansa, joka tunsi Raamatun henkilöiden elämänvaiheet kuin omat taskunsa, on saanut paljon rohkaisua näiden vastoinkäymisistä. Junkkaalan mielestä kertomukset auttavat uskomaan, että mokista voi selvitä.
Abraham tarttui toimeen väärin, Mooses potki hiekkaa
Raamatun kuuluisimpiin mokailijoihin kuuluu itse uskon isä Abraham. Jumala käski hänen ja Saaran muuttaa, mutta ei kertonut, minne. Uskon askeleita oli otettava monta ennen kuin he olivat perillä.
Kun Abraham oli 75-vuotias, Jumala lupasi tehdä lapsettomasta miehestä kansan. Inhimillisesti se ei ollut mahdollista, mutta ehkä Abraham sai taivaan tähtiä katsellessaan uskon, että Jumala voi taivaankappaleiden lisäksi luoda myös lapsen, Junkkaala pohtii.
Kun lasta ei ruvennut kuulumaan, tuli epäilys. Pariskunta päätti auttaa Jumalaa ja kutsui paikalle orjatar Hagarin.
– Jumala ei valinnut Abrahamia tämän omien ansioiden perusteella, vaan armosta.
Tuliko Abrahamista lopulta hyvä uskovainen? Junkkaalan mielestä ei tullut. Abraham epäili ja tarttui toimeen väärään aikaan ja väärällä tavalla.
– Koetuksia kestävän uskon hän kuitenkin sai.
Koetuksia riitti myös Mooseksella. Niilistä pelastetun ja faraon perheessä kasvatetun kansanjohtajan elämässä oli kolme 40 vuoden jaksoa: yksi Egyptin hovissa, yksi maanpaossa paimenena Midianissa ja yksi israelilaisten johtajana matkalla kohti luvattua maata.
– Midianissa Mooses varmasti usein potki hiekkaa ja mietti, mitä minä täällä teen. Hänellä oli aavistus, että israelilaiset oli vapautettava ja hänellä voisi olla jokin rooli siinä, Junkkaala kuvailee.
Elämänsä viimeisen kolmanneksen aikana Mooses otti käyttöön kaikki edellisten vaiheiden opit. Faraon luona hän oli oppinut johtamaan ja Midianissa hän oppi kulkemaan autiomaassa.
– Jumala johdattaa joskus elämänvaiheisiin, joiden merkitystä ei voi ymmärtää edeltä käsin, vaan vasta jälkikäteen.
Sielunhoidollinen kartta israelilaisten vaelluksesta
Junkkaala on itsekin kokenut, ettei Jumalan johdatus ole suoraviivaista.
– Nuorena miehenä kysyin, mikä on nopein tie lähetystyöhön. Me lähdimme Pirkon kanssa 60-vuotiaina.
Junkkaalan mielestä israelilaisten 40 vuotta kestänyttä autiomaavaellusta esittävä kartta on sielunhoidollinen. Se näyttää pitkän reitin alas Siinain niemimaan eteläkulmaan. Suorinta reittiä perille olisi päässyt muutamassa viikossa.
– Tyhjän päällä ja pitkään odottaessaan ihminen oppii jotakin, mitä hän ei muuten opi.
Junkkaalalta kysytään usein, mistä Jumalan johdatuksen tunnistaa. Hänen neuvonsa on yksinkertainen.
– Valitse se, jonka kautta sisäinen rauhasi lisääntyy. Jumala on rauhan Jumala.
Rauhaan pyrki myös kuningas Daavid. Vaikka hän onnistui taistelemaan kansalleen pitkän rauhan ajan, hänen omassa elämässään riitti rauhattomuutta.
Junkkaalan mielestä on ”järkyttävän puhuttelevaa”, että Raamattu kertoo tällaisen taitavan ja pidetyn kansanjohtajan tekemän murhan ja aviorikoksen ‒ suoraan ja kaunistelematta.
Eräs akateeminen muslimi sanoi Junkkaalalle Koraanin voittavan Raamatun, koska siellä suuret miehet eivät mokaa. Raamatussa he sen sijaan juopottelevat ja tekevät aviorikoksia.
Junkkaala vastasi, että juuri siksi Raamattu on hänen mielestään hyvä kirja. Se kertoo, millainen ihminen on eikä millainen toivoisimme hänen olevan.
Oman porukan napinaa ennen ja nyt
Kuningas Saul ja kuningas Daavid tekivät molemmat väärin, mutta toiselle kävi hyvin ja toiselle huonosti. Daavid tunnusti syntinsä ja sai ne anteeksi. Saul sen sijaan joutui epätoivoon. Mikä ratkaisee, kummin käy?
– En tiedä, mutta sanoma on tämä: ole niin kuin Daavid, älä niin kuin Saul. Saul käpertyi syntinsä ympärille, hän ei tunnustanut eikä selvittänyt niitä. Raamattu lupaa, että syntinsä tunnustavalle ne julistetaan anteeksiannetuiksi.
Entä tekivätkö lankeemukset Daavidista vahvemman?
– Ainakin nöyremmän. Hän tunnusti totuuden itsestään.
Ravintolakokin töitä Babylonian pakkosiirtolaisuudessa tehnyt Nehemia halusi lähteä Jerusalemiin rakentamaan sodan tuhoamaa kaupunkia. Jumala kutsui Nehemiaa pystyttämään vihollisen hajottamat muurit. Hän teki huolelliset suunnitelmat ja kokosi hyvän työryhmän. Kaikki vaikutti olevan hyvin, kun vastustusta alkoi tulla joka suunnalta.
Oman porukan napina on Junkkaalan mielestä kiusallisen tuttua. Kirkossa ja herätysliikkeissä ei ole aina helppoa tietää, miten kyräilyyn ja erimielisyyksiin pitäisi suhtautua. Junkkaalan mielestä yhteyden ja rakkauden rakentaminen ja harhaoppien torjunta ovat osittain ristiriitaisia tehtäviä.
Hänen mukaansa muurinrakennustyö olisi mukavampaa, jos tekisimme niin kuin Paavali käskee: pukeutuisimme sydämelliseen armahtavaisuuteen ja nöyryyteen ja yrittäisimme tulla toimeen muiden muurilla ahertavien kanssa.
– Jeesus sanoi, että meidät tunnetaan hänen opetuslapsikseen keskinäisestä rakkaudesta. Ei meidän tarvitse olla kaikesta samaa mieltä.
Kuva: Danielle Miettinen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.