Väitös: Ortodoksitaustaisia evakkolapsia kiusattiin muita enemmän

KM Eeva Riutamaa tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Tutkimuksessa keskitytään koti- ja koulukasvatusta muistelevien ikäihmisten kokemuksiin.

– Sota on aina julmaa. Se pirstaloi lapsen maailman. Kodin menetys jättää pitkälle elämään raskaita tunnemuistoja, Riutamaa toteaa.

Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11 evakkolasta sekä sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta. Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan.

– Tuloksia voidaan soveltaa nykypäivän pakolaislasten kotouttamiseen, jossa ensiarvoisen tärkeää on perheiden osallisuuden ja integroitumisen tukeminen uudessa ympäristössä. Evakkolapset, jotka hyväksyttiin tasavertaisina ikätovereiden parissa, saivat suotuisat kasvun eväät, Riutamaa sanoo.

Kielteisillä tunnemuistoilla on Riutamaan mukaan merkittävä negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.

Uskonnollinen tausta vaikutti kiusaamiseen

Koulukokemusten osalta tutkimus osoittaa kantaväestöstä poikkeavan uskonnollisen ja kielellisen taustan olleen merkittävin syrjityksi tulemisen syy.

– Ortodoksitaustaisia lapsia kiusattiin muita evakkolapsia enemmän. Ryhmien ero oli tilastollisesti merkittävä. Nämä lapset joutuivat kokemaan nimittelyä ja syrjintää, kuten ryssän kakara, kommari, vääräuskoinen, pakana, punikki ja emakko. Kiusaaminen oli myös fyysistä. Lapset joutuivat nyrkkitappeluihin, saivat osakseen lyömistä, heitä tönittiin koulumatkoilla kuraojiin, reppuja ja vaatteita sotkettiin, Riutamaa sanoo.

Kokemukset kiusaamisesta olivat tutkimusaineistossa vähemmistössä, mutta niihin liittyvät muistot syrjinnästä ja kaltoinkohtelusta olivat Riutamaan mukaan sitäkin raskaampia.

Eeva Riutamaan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja
In the Wilderness Wanders a Lonely Child – The Emotional Memories of Growth Experiences and the Well-being of Evacuee Children (Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi) tarkastetaan Turun yliopistossa 2.9.

Kuva: Turun yliopisto

Lue myös:

Kirkko kantoi vastuuta siirtoväen henkisestä huollosta sodan ajan Suomessa

Edellinen artikkeliSäveltäjä syyttää kirkkoa kovin sanoin ahneudesta – Kotimaa24 selvitti, mistä oikein on kyse
Seuraava artikkeliHollolassa poikkeuksellinen seurakuntaliitos – yhdistyvät seurakunnat eivät muodosta maantieteellist

Ei näytettäviä viestejä