Sitoutuminen uskonnolliseen uskoon ei näytä edellyttävän erityisen vahvaa uskomusasennetta, vaan toivo riittää, sanoo Dan-Johan Eklund joka väittele uskonnonfilosofiasta Helsingin yliopistossa.
Eklundin väitöskirjassa tutkitaan kriittisesti uskonnollisen uskon tahdonvaraisuuteen liittyviä filosofisia ongelmia modernissa uskonnonfilosofiassa näkyvässä analyyttisen teismin traditiossa.
Tutkimuksen keskeisinä aiheina on toisaalta erilaisten uskomusasenteiden, kuten uskon, toivon ja hyväksymisen analysointi, ja toisaalta uskonnollisen uskon käytännölliseen ulottuvuuteen liittyvien ongelmien käsittely.
− Kysymys uskonnollisen uskon luonteesta kuuluu teologian olennaisimpiin teemoihin. Siksi on erikoista, että modernissa uskonnonfilosofiassa suositussa analyyttisen teismin traditiossa, jota esimerkiksi filosofit Richard Swinburne, Alvin Plantinga ja William Alston edustavat, uskonnollinen usko ei ole ollut kovinkaan yleinen tarkastelun aihe. Käyty keskustelu on kuitenkin ollut monipuolista, Eklund toteaa.
Eklundin tutkimus on ensimmäinen laaja analyysi uskonnollisesta uskosta ja sen tahdonvaraisuudesta käydystä filosofisesta keskustelusta. Lisäksi tutkimus tuo keskusteluun uuden panoksen kehittämällä käsitystä uskonnollisesta uskosta toivona.
− Analyyttisillä teisteillä on taipumus ajatella, että uskonnolliseen uskoon kuuluu uskomusasenteen lisäksi sitoutuminen uskonnolliseen elämänmuotoon. Tätä on jopa pidetty uskonnollisen uskon keskeisimpänä osana, Eklund arvioi.
Väitöstutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä on, että uskonnollisen uskon kokeminen järkeenkäyväksi ja vetoavaksi maailmankatsomukseksi – yhdysvaltalaisen pragmatistifilosofin William Jamesin (1842–1910) sanoin aidoksi vaihtoehdoksi − ei perustu henkilöiden tahdon valintaan, mutta se, sitoutuvatko henkilöt mielekkääksi kokemaansa uskoon, on heidän tahdon päätöksensä.
− Tämä tarkoittaa, että toisin kuin uskonnollisen uskon käytännöllistä aspektia sen episteemistä ja tunteellis-arvottavaa puolta ei ole perusteltua pitää tahdonvaraisena, vaan ne pohjautuvat tahdosta riippumattomiin tekijöihin. Sitoutuminen uskonnolliseen uskoon ei myöskään näytä edellyttävän erityisen vahvaa uskomusasennetta: toivo riittää, Eklund kiteyttää.
Uskonnonfilosofian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus aiheesta Faith and Will: Voluntariness of Faith in Contemporary Analytic Theistic Philosophy of Religion on perjantaina 6. marraskuuta Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Leila Haaparanta Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Virpi Mäkinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.