Väitös: Luomiskertomusten tieto välittyi muuallakin kuin Raamatussa

Ihmisen luomista käsitteleviä perinteitä on ymmärretty ja tulkittu juutalaisuudessa monipuolisemmin kuin aiemmin on uskottu.

Tästä väittelee tohtorikoulutettava Jessi Orpana Helsingin yliopistosta ensi lauantaina, Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Hänen väitöskirjansa kuuluu Vanhan testamentin eksegetiikan alaan ja käsittelee sitä, miten luomista on ymmärretty ja tulkittu myöhäisen Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa (n. 250 eaa–70 jaa). Tuolloin Vanhan testamentin kirjat saivat nykyisen muotonsa.

Tiedotteen mukaan tutkimus osoittaa, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa olevat kaksi luomiskertomusta muodostavat taustan ja lähtökohdan kaikille niiden jälkeen kirjoitetuille tulkinnoille ihmisen luomisesta. Näitä kahta hyvin erilaista ja keskenään ristiriitaista luomiskertomusta tulkitaan lukuisilla luovilla tavoilla myöhäisellä Toisen temppelin ajalla.

Väitöskirjassaan Orpana on kartoittanut, kuinka tuon ajan juutalaiset oppineet vastasivat olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin, kuten miksi ihmiset elävät ja kuolevat ja kuinka voimme elää sopusoinnussa luonnon, toistemme ja Jumalan kanssa.

Väittelijän mukaan perimätiedon välittäminen on nähty aiemmassa tutkimuksessa turhan yksipuolisesti sarjana kirjallisia riippuvuussuhteita, joita on tutkittu teksteissä esiintyvien muutosten avulla.

– On selvää, että perimätiedon välittämistä ja vastaanottamista tutkittaessa ei voida keskittyä vain eri tekstimuotojen välisten erojen selittämiseen. Aihepiirin tutkimuksessa on otettava entistä enemmän huomioon kirjureiden ja heidän käyttämiensä tulkintakeinojen merkitys sekä yhteiskunnallisten muutosten vaikutus perimätiedon käyttöön ja tulkintaan, Orpana sanoo.

Väitöksen otsikkona on ”Reception of the Creation of Humanity – Transmission and Interpretation of the Creation Traditions in Late Second Temple Jewish Literature”. Vastaväittäjänä on professori Judith H. Newman Toronston yliopistosta ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Kuva: Olli Seppälä. Gustave Dorén kuvitusta Raamattuun.

Edellinen artikkeliSotaveteraaniliiton ansiomitali piispa Kaarlo Kallialle
Seuraava artikkeliKirkonkellot Aleppolle soivat kautta maan – katso video

Ei näytettäviä viestejä