Teologian maisteri Elina Perttilä väittelee 13.4. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa koptinkielisestä 1. Samuelin kirjan käännöksestä (Sahidic 1 Samuel – A Daughter Version of the Septuagint). Perttilän mukaan kreikasta tehty koptinkielinen käännös on tarkka.
− Koptilainen käännös on tärkeä sen varhaisen käännösajankohdan takia. Meille säilyneet kreikkalaiset käsikirjoitukset ovat peräisin aikaisintaan 300-luvulta, ja siten myöhäisempiä kuin koptilainen käännös. On siis mahdollista, että koptilaisen tekstin kautta voidaan päästä käsiksi sellaisiin varhaisiin kreikkalaisiin lukutapoihin, jotka ovat heikosti säilyneet tai jopa kokonaan hävinneet kreikkalaisesta käsikirjoitustraditiosta, Perttilä sanoo.
Käännöksen pohjatekstinä on ollut Septuaginta eli kreikankielinen käännös alun perin hepreaksi kirjoitetusta kirjasta.
Väitöstutkimus on osa professori Anneli Aejmelaeuksen johtamaa laajempaa tutkimusprojektia 1. Samuelin kirjan tekstiin liittyen. Tutkimuksessa on huomioitu paitsi kaikki säilyneet kreikankieliset käsikirjoitukset, myös tytärkäännökset, joihin koptikin kuuluu.
– Tutkimukseni osoitti hyvin selvästi, että säilyneet sahidilaiset käsikirjoitukset perustuvat samaan käännökseen kreikasta. Säilyneiden käsikirjoitusten väliset erot johtuvat toisaalta käsinkopioinnista ja sen mukana tulevista muutoksista, toisaalta joidenkin käsikirjoitusten kohdalla tarkoituksellisesta lyhentämisestä ja tekstin tiivistämisestä.
Perttilän mukaan sahidilainen käännös on tehty tarkasti, ja lähes jokaiselle kreikankielisen tekstin sanalle löytyy vastine koptilaisesta tekstistä.
– Toisaalta kääntäjä on kuitenkin pyrkinyt kirjoittamaan ymmärrettävää koptia, eikä ole pyrkinyt keinotekoisesti jäljittelemään kreikkaa. Esimerkiksi sanajärjestyksen suhteen kopti on huomattavasti rajoitetumpi kuin kreikka, ja sen vuoksi sanajärjestykseen liittyvät yksityiskohdat koptilaisessa käännöksessä ovat lähes poikkeuksetta merkityksettömiä kreikan kannalta
Väitös kuuluu vanhan testamentin eksegetiikan alaan. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Boud´hors (Institut de recherche et d’histoire des textes, France) ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.