Tulevana sunnuntaina 24.4. kello 18 eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä siioninvirsiseuroja teemalla Herättäjä-Yhdistys 110 vuotta. Tähän mennessä yhdistyksen tiedossa on 76 seuratapahtumaa, jotka kaikki alkavat Siionin virrellä 110.
– Herättäjä-Yhdistyksen kahvipöytäkeskustelussa juteltiin, kannattaako 110 vuotta juhlia ja millä tavalla. Todettiin, että körttiläisillähän on aina hyvä syy pitää seurat. Laitettiin tavoitteeksi 110 seurat, mihin ei ihan päästy, mutta olemme todella tyytyväisiä siihen juhlatunnelmaan, joka ihmisten joukossa selvästi vallitsee, kertoo yhdistyksen viestintäsuunnittelija Kaisa Viitala.
Körttikansaa on kutsuttu juhlaseurojen järjestämiseen kaikin mahdollisin tavoin: kasvokkain, Henki-lehdessä, jäsenkirjeessä, verkkosivuilla, yleisessä uutiskirjeessä, sosiaalisen median kanavissa ja paikallisosastoille lähteneissä uutiskirjeissä.
Yhdistyksen perustavassa kokouksessa 1912 hyväksyttyjen sääntöjen ensimmäinen pykälä kuului: ”Herättäjä-yhdistys, jonka muodostaa Suomen herännyt kansa, tarkoittaa hengellisen elämän elvyttämistä sekä omassa piirissä että sen ulkopuolella.”
Sunnuntain juhlaseuroissa luetaan tai kuunnellaan videotallenteena yhdistyksen nykyisen toiminnanjohtajan Kalle Hiltusen juhlapuhe. Hän toteaa siinä, että körteillä ei ole varaa puhua hengellisen elämän synnyttämisestä tai luomisesta, vaan ainoastaan elvyttämisestä, ja silloinkin ”sekä omassa piirissä että sen ulkopuolella”.
Hiltusen mukaan ajatusmalli toimii edelleen: ”Vaikka meistä ei ole synnyttämään hengellistä elämää, voimme pyrkiä elvyttämään sitä, mutta aina toisen rinnalla kulkien, ei ylhäältäpäin.”
Yhdistys mahdollisti herännäisopistojen perustamisen
Vuonna 1892 oli jo perustettu Kustannus-Osakeyhtiö Herättäjä. Uuden vuosisadan alussa heränneet alkoivat haaveilla oman kansanopiston perustamisesta, mutta kustantamo ei voinut sellaiseen hankkeeseen ryhtyä.
Niinpä Herättäjä-Yhdistys perustettiin 20. helmikuuta 1912, ja ensimmäinen herännäisopisto aloitti toimintansa Lapualla 1914.
– Kun aloimme viime syksynä suunnitella juhlaseuroja, valitsimme juhlapäiväksi huhtikuisen sunnuntain, koska toivoimme koronarajoitusten siihen mennessä helpottaneen. Lisäksi ihmiset lähtevät valoisalla paremmin liikkeelle. Niinpä juhlaa ei vietetty vielä helmikuussa, Viitala kertoo.
Vuonna 1912 perustetun yhdistyksen tärkeinä tehtävinä nähtiin lasten ja nuorten kasvatus sekä sisä- ja ulkolähetys.
– Kaikkea tätä Herättäjä-Yhdistys toteuttaa nykyäänkin. Myös yhdistystä vanhempi lehti ja kustannustoiminta ovat sulautuneet yhdistykseen, Viitala sanoo.
Herättäjä-Yhdistys on herännäisyyden palvelujärjestö, jonka toiminnan mahdollistavat vapaaehtoiset. Normaalioloissa he järjestävät toistatuhatta herännäishenkistä tapahtumaa vuosittain. Suurin on herättäjäjuhlat.
– Herättäjä-Yhdistyksen tehtävänä on rohkaista ja tukea ihmisiä elämään kristittyinä. Visiossamme herännäisyys on avaran armon ja matalan kynnyksen kristillisyyttä, jossa toisen uskon määrää tai elämän laatua ei ole varaa tarkkailla, tuomita eikä arvostella, Viitala sanoo.
Ulkoisiin asioihin ei enää keskitytä kuten ennen
Yhteiskunta on 110 vuodessa muuttunut valtavasti, ja Herättäjä-Yhdistyksessä koetaan, että herännäisyys on pysynyt muutoksissa mukana. Uusia asioita ei ole tyrmätty.
– Ehkä suurin muutos on se, että ulkonaisiin asioihin ei keskitytä enää niin paljon kuin 110 vuotta sitten, jolloin Wilhelmi Malmivaara olisi halunnut yhdistyksen sääntöihinkin maininnan körttipuvun käytöstä. Ehdotus ei mennyt silloinkaan läpi, mutta kertoo, miten tärkeänä tällaiset asiat tuolloin nähtiin, Viitala kertoo.
Viitala iloitsee siitä, että juhlaseuroissa veisattava Siionin virsi 110 kiteyttää herännäisyyden ytimen. Siitä veisataan: Näin olkoon tästä lähin / uskoni, oppini: / myös viimeinen ja vähin / saa olla omasi. / Henkesi jatkuvasti / ohjatkoon loppuun asti / armosta elämään.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.