Avioliitoista, joissa toinen tai molemmat puolisoista kuuluu kirkkoon, solmitaan yhä suurempi osa maistraatissa. Kirkkoon kuuluvat suomalaiset solmivat viime vuonna kaikkiaan reilut 20 000 avioliittoa, joista kirkollisia vihkimisiä oli vain vähän päälle 12 000. Vajaasta 8000 siviilivihitystä parista siunauksen liitolleen pyysi vain noin kymmenen prosenttia, selviää Kirkkohallituksen tilastoista.
Prosentteina kirkon jäsenistä kaikkiaan hiukan alle 60 solmi avioliittonsa kirkollisella vihkimyksellä. Määrällisesti eniten kirkkoon kuuluvat solmivat avioliittoja Helsingin hiippakunnassa, kaikkiaan 3500 kappaletta. Niistä kirkollisesti vihittiin hiukan alle 1900. Vastaavat luvut Tampereen hiippakunnassa olivat 3375 kirkon jäsenten solmimaa avioliittoa, joista kirkollisia oli määrällisesti eniten kaikista hiippakunnista eli hiukan reilu 2000 kappaletta.
Erot hiippakuntien välillä kirkon jäsenten aktiivisuudessa solmia kirkollisia avioliittoja ei ollut kovin suuri. Samalla se kuitenkin noudattaa melko hyvin sitä, kuinka iso osuus alueen ihmisistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon kuuluvien solmimista avioliitoista prosentuaalisesti eniten kirkollisia vihkimisiä oli Oulun hiippakunnassa (66,5%) ja vähiten Helsingin hiippakunnassa (53,3%).
Kuka voidaan vihkiä kirkossa?
Kirkollisen vihkimisen voivat saada ainoastaan rippikoulun käyneet seurakunnan jäsenet. Vihkimisoikeus on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien lisäksi myös ortodoksisen kirkon papeilla ja useilla pienemmillä uskonnollisilla yhdyskunnilla. Näihin yhdyskuntiin kuuluu muun muassa kristillisiä yhteisöjä, Helsingin juutalainen seurakunta ja islamilaisia yhteisöjä. Alkuvuodesta vihkimisoikeuden sai esimerkiksi uuspakanallinen Karhun Kansa -yhteisö.
Kirkollisen vihkimisen voivat saada myös parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhteisöön. Muuten avioliitto on solmittava siviilivihkimyksenä.
Käytäntö selittää osaltaan kirkollisten vihkimisten määrän vähenemistä. Kirkon jäsenmäärä on pienentynyt hiljalleen. Samaan aikaan mihinkään kirkkokuntaan kuulumattomien ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien määrä on kasvanut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että naimisiin menevissä kirkon jäsenissäkin on entistä enemmän pareja, joista toinen ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon eikä mihinkään muuhunkaan kirkkokuntaan.
Siunaaminen siviilivihkimiselle
Evankelis-luterilainen kirkko tarjoaa vihkimisen lisäksi mahdollisuutta avioliiton siunaamiseen. Siunaaminen ei ole luonteeltaan juridinen toimitus, kuten avioliittoon vihkiminen on. Siunaus toimitetaan, jos toinen avioliiton solmineista kuuluu kirkkoon.
Käytännössä avioliiton siunaus ei kuitenkaan ole saavuttanut valtavaa suosiota. Avioliittoja siunattiin viime vuonna vain vähän reilut 800 kappaletta. Se on vain noin kymmenes osa kaikista kirkon jäsenten siviilivihkimisistä.
SIviilivihkimisten määrä noussut lähes tasoihin kirkollisten kanssa
Kun katsoo kaikkien avioliittoon vihkimisten määrää viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalla, vuoden 2013 tilanne oli hyvin lähellä 1990-luvun lukemia, noin 25 000 solmittua avioliittoa vuodessa. Vuonna 2004 avioliittojen määrä nousi yli 29 000 ja vuonna 2008 yli 30 000 solmittuun avioliittoon. Vielä vuonna 2012 avioliittoja solmittiin yli 28 000.
Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvun ja 2010-luvun ensimmäisten vuosien suuret luvut selittyvät osittain 08.08.08 tyyppisillä päivämäärillä, jotka olivat suosittuja vihkipäiviä.
Kirkollisten ja siviilivihkimisten välisessä jaossa on sen sijaan tapahtunut selvä kehitys. Vielä vuonna 1988 avioliitto solmittiin kirkollisesti yli 20 000 kertaa ja siviilivihkimisellä alle 5000 kertaa. Viime vuonna kirkollisia vihkimisiä oli enää noin 12 500 ja siviilivihkimisiä lähes saman verran.
Kuva: Matti Karppinen