Viidennes kirkolliskokouksen ehdokkaista toivoo, että kirkko luopuisi vihkioikeudestaan sukupuolineutraalin avioliittolain tultua voimaan 2017.
Asia selviää Kotimaan kirkolliskokousedustajille tekemästä kyselystä. Kotimaa kartoitti ehdokkaiden kantoja kysymyksiin, joista kirkolliskokouksessa todennäköisesti keskustellaan seuraavalla nelivuotiskaudella. Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastasi hieman yli puolet kirkolliskokousvaalien ehdokkaista.
Kirkolliskokouksen pappis- ja maallikkoedustajat kaudelle 2016–2020 valitaan vaaleilla, jotka järjestetään 9. helmikuuta.
”Kirkko ei ole virkamiesyhteisö”
Kirkon vihkioikeus jakaa Kotimaan kyselyyn vastanneita ehdokkaita. Vastanneista kirkolliskokousehdokkaista 29 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi jatkossakin vihkiä ja siunata vain eri sukupuolta olevia pareja. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja siunaamista niin, että papilla on valinnanvapaus, kannattaa 27 prosenttia ehdokkaista.
Vastaajista 16 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi vihkiä vain eri sukupuolta olevia pareja, mutta siunata myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. Niin ikään 16 prosenttia vastaajista kannatti vihkioikeudesta luopumista siten, että kirkko siunaa kaikki parit. Viisi prosenttia luopuisi vihkioikeudesta ja siunaisi vain eri sukupuolta olevat parit. Yhteensä vihkioikeudesta luopumista kannattaa siis 21 prosenttia kyselyyn vastanneista ehdokkaista.
Vihkioikeudesta luopumista kannattavilta ehdokkailta kysyttiin myös perustelua. Niukka enemmistö, 55 prosenttia toivoisi kirkon vihkivän kaikki parit, mutta ei pidä sitä mahdollisena. 45 prosenttia perusteli vihkimisestä luopumista sillä, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.
Useat vihkioikeudesta luopumista kannattavat ehdokkaat perustelivat näkemystään sillä, että avioliitto on juridinen sopimus, jonka laatiminen ei kuulu kirkon ydintehtäviin. Kirkon ydintä on rukous, siunaaminen sekä avioliittojen ja perheiden tukeminen. Monet vastaajat korostavat lisäksi, ettei vihkioikeudesta luopuminen liity sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.
– Kirkko ei ole virkamiesyhteisö, vaan hengellinen yhteisö. Me emme tarvitse valtiollista vihkioikeutta yhtään mihinkään. Itse en halua olla Suomen valtion virkamies, vaan evankelis-luterilaisen kirkon pappi, kirjoittaa Marjaana Toiviainen Helsingin hiippakunnasta. Hän on ehdolla pappisvaalissa Viinipuu-listalla.
Moni ehdokas katsoo, että vihkioikeudesta luopuminen edesauttaisi kirkon ykseyttä. Toisaalta vastauksissa huomautettiin myös, ettei vihkioikeudesta luopuminen poista perimmäistä kysymystä suhtautumisesta samaa sukupuolta oleviin pareihin.
– Teologisesti merkittävä osuus avioliittoon vihkimisessä on nimenomaan siunaus, ei se, että samalla liitto saa juridisen pätevyyden. Vaikka luopuisimme juridisesta oikeudesta, meille jää aivan sama ongelma siunaamisesta. Vapaaehtoinen luopuminen vihkioikeudesta olisi mielestäni täysin turha ele, joka vahingoittaisi kirkkoa, sanoo Miika Ahola Turun arkkihiippakunnasta. Hän on pappisvaalissa ehdolla Yhdessä-listalla.
Maallikkoehtoollisille punainen kortti
Entä miten herätysliikkeiden tulisi menetellä, jos ne eivät hyväksy kirkon yhteisiä linjauksia esimerkiksi naisten pappeuteen tai seksuaalivähemmistöihin liittyen?
Joulukuussa esikoislestadiolainen herätysliike aloitti maallikkoehtoolliset. Liike on perustellut omia ehtoollisia muun muassa virkakäsityksellä.
Enemmistö kyselyn vastaajista, 57 prosenttia, katsoo, että herätysliikkeiden tulisi noudattaa kirkon yhteisiä linjauksia tai irtautua kirkosta.
– Jos ei ole halua ja valmiutta sitoutua kirkolliskokouksen linjauksiin, on älyllistä rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä sanoa se ääneen julkisesti ja hankkiutua sinne, missä on muita riittävän samanmielisiä, vastaa Mikko Laitinen Kuopion hiippakunnasta. Hän on ehdolla pappisvaalissa Yhteisen tulevaisuuden rakentajat -listalla.
Reilu neljännes vastaajista, 27 prosenttia, katsoo, että herätysliikkeet voivat ottaa joitain erivapauksia esimerkiksi naisten pappeutta tai seksuaalivähemmistöjen asemaa koskevissa kysymyksissä.
– Kyse ei ole erivapauksista vaan siitä, että herätysliikkeet puolustavat oikeaa kristillistä kirkkoa. Kirkko sen sijaan on ottanut erivapauksia omasta identiteetistään, kirjoittaa Helena Laavi Helsingin hiippakunnasta. Hän on ehdolla maallikkovaalissa Usko ja yhteys -listalla.
Moni teki eron omien ehtoollisten ja muiden kysymyksien välille.
– Jos ei ole yhteistä ehtoollispöytää, ei teologisesti ole yhteistä kirkkoa. Tämä on nähtävä suurena suruna, ei käytännön ratkaisuna kysymykseen, josta on kirkossa erimielisyyttä. Kirkon tehtävänä on etsiä yhteyttä erimielisyyksistä huolimatta, ei saavuttaa yhdenmukaisuutta tai hajautua pieniin “puhtaisiin” yksikköihin, vastaa Patrik Hagman Porvoon hiippakunnasta. Hän on ehdolla maallikkovaalissa För folkkyrkan -listalla.
Päätöksenteon hitautta vihataan ja rakastetaan
Mikäli Kotimaan kysely olisi ollut kirkolliskokouksen äänestys, määräenemmistövaatimus säilyisi nykyisellään. Nykyisellään moniin kirkolliskokouksen päätöksiin vaaditaan kolmen neljäsosan määräenemmistö. Määräenemmistövaatimuksen loiventaminen tai siitä luopuminen sai Kotimaan kyselyssä yhteensä 70,3 prosentin kannatuksen, mikä ei siis riittäisi päätöksen syntymiseen.
Reilu neljännes, 26 prosenttia, vastaajista soveltaisi määräenemmistövaatimusta nykyistä rajoitetummin ja 32 prosenttia ajattelee, että nykyistä loivempi 2/3 määräenemmistö riittäisi. Kokonaan määräenemmistövaatimuksesta olisi valmis luopumaan 12 prosenttia vastaajista.
Moni nykykäytäntöä kritisoiva ehdokas perusteli kantaansa sillä, että kolmen neljäsosan määräenemmistövaatimus tekee päätöksenteosta liian hidasta.
– Jeesuksen esimerkki suurena uudistajana ja syrjittyjen ihmisten puolustajana ei kirkossa nyt toteudu, vastaa Sara Paavolainen Helsingin hiippakunnasta. Hän on ehdolla maallikkovaalissa Tulkaa kaikki -listalta.
Nykykäytäntöä kannattaa 24 prosenttia vastaajista. Määräenemmistövaatimusta puolustettiin samalla perusteella kuin sitä vastustettiin: se hidastaa päätöksentekoa.
– Määräenemmistö on monta kertaa suojellut kirkkoa ajan hengen lietsomilta älyttömyyksiltä, kirjoittaa Pasi Palmu Oulun hiippakunnasta. Hän on ehdolla pappisvaalissa Tunnustuksellinen-listalta.
Kotimaan kysely:
Vastaajia oli 363, yhteensä ehdokkaita on reilut 700.
Miehiä vastaajista oli 52 prosenttia ja naisia 48 prosenttia. Kaikista ehdokkaista miehiä on 56 ja naisia 44 prosenttia.
Vastaajien keski-ikä on sama kuin kaikkien ehdokkaiden: 52 vuotta.
Eniten vastauksia tuli Tampereen ja Helsingin hiippakunnista, Turusta ja Mikkelistä. Ehdokkaiden määrään suhteutettuna ahkerimmin vastasivat Lapuan, Tampereen, Espoon ja Porvoon hiippakuntien ehdokkaat.
68 prosenttia vastaajista oli maallikkoehdokkaita, 37 prosenttia pappisehdokkaita.
Korjattu 15.1. kello 10.07: Otsikkoa tarkennettu.
Kuva: Jani Laukkanen
Lue myös:
Vaalikysely: Ehdokkaat haluavat täysistunnot suorana nettiin
Vaalikysely: Yhtymämalli tai viroista luopuminen ei saa varauksetonta kannatusta