Kirkkohallitus toteuttaa valtakunnallisen vaalikoneen yhdessä MTV3:n kanssa. Vaalikone avautuu äänestäjille maanantaina 13.10.
Tähän mennessä yli puolet ehdokkaita on vastannut vallikoneen kysymyksiin. Vastausaikaa on pidennetty 10.10. asti.
Vaalikoneeseen syötettyjen vastausten perusteella piirtyy jo nyt kuva ehdokasjoukosta.
Kiinteistöt myyntiin
Seurakuntien talouden heiketessä ehdokkaat näkevät ensisijaisena ratkaisuna kiinteistöistä luopumisen. Toiseksi ollaan valmiita muodostamaan seurakuntayhtymiä ja nostamaan kirkollisveroa. Kielteisimmin suhtaudutaan toiminnan leikkaamiseen ja työntekijöiden vähentämiseen.
Ehdokkaat näkevät parempana vaihtoehtona seurakuntayhtymien muodostamisen kuin seurakuntaliitokset. Seurakuntayhtymä tarkoittaa saman kunnan alueella olevien seurakuntien yhtymää.
Ehdokkaista yli 60 prosenttia katsoo, että seurakuntien tulisi olla kooltaan 5000–20 000 jäsenen yhteisöjä. Tällä hetkellä 45 prosenttia on alle 5000 jäsenen seurakuntia.
Raamattua ei pidä ymmärtää kirjaimellisesti
Kolmasosalle vastaajista Raamattu edustaa Jumalan sanaa, jota ei kuitenkaan tule ymmärtää kirjaimellisesti. Vastanneista vain noin kolme prosenttia pitää Raamattua kirjaimellisesti totena.
Ehdokkaat pitävät tärkeimpinä kirkkoon kuulumisen syinä lähimmäisenrakkautta ja elämänarvoja sekä henkilökohtaista uskoa. Ehdokkaiden näkemykset poikkeavat yleisistä kirkkoon kuulumisen syistä, joita ovat kirkolliset toimitukset sekä kirkon tekemä auttamistyö.
Ehdokkaista 27 prosenttia vastustaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Vastanneista 11 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Yli 60 prosentilla ei ole asiasta selkeää mielipidettä.
Keskusta ja Kokoomus puoluetaustoista yleisimmät
Puoluetaustansa kertoneista suurin osa edustaa Keskustaa ja Kokoomusta. Kolmantena tulee SDP.
Noin puolet vaalikoneeseen vastanneista ei ole nimennyt itselleen mitään hengellistä taustayhteisöä. Mikäli taustayhteisö oli valittu, lähimmäksi hengelliseksi taustayhteisöksi mainittiin ensin evankelisuus, sitten viides herätysliike ja herännäisyys.
Nuorille valtaa ja seurakunnat someen
Vastanneista yli 60 prosenttia toivoo, että seurakunnissa myös alle 18-vuotiaat saisivat oman edustajan mukaan päätöksentekoon. Tulevissa vaaleissa 16 vuotta täyttäneet ovat toista kertaa äänioikeutettuina.
Seurakuntien tärkeimpinä tehtävinä ehdokkaat pitävät kirkon kasvatustyötä ja jumalanpalveluselämää. Päättäjinä he haluaisivat vaikuttaa ennen kaikkea seurakuntien toimintaan.
Vaalikoneeseen vastanneet kannattavat seurakunnan vahvempaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Samoin yli puolet vastanneista korostaa seurakunnan merkitystä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten toiminnassa.
Kaikkiin kirkon jäseniin verrattuna ehdokkaat osallistuvat keskimääräistä aktiivisemmin jumalanpalvelukseen. Seurakuntien jumalanpalveluselämään ja hengelliseen toimintaan vaikuttaminen nousi toiselle sijalle ehdokkaiden valitsemista vaikuttamismahdollisuuksista.
Konservatiivista ja aktiivista joukkoa
– Seurakuntavaaliehdokkaat ovat vaalikoneen vastausten perusteella arvoiltaan konservatiivisempia, osallistuvat seurakunnan toimintaan aktiivisemmin sekä korostavat kirkon hengellistä tehtävää enemmän kuin jäsenistö yleensä, summaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.
Ehdokkaita on vaalikoneessa noin 15 500, joista noin 9000 on tähän mennessä vastannut kysymyksiin. Kaikkiaan seurakuntavaaleissa on ehdokkaita yli 19000, mutta osa ehdokkaista on ehdolla sekä seurakuntayhtymien yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon.
Juttu perustuu Kirkon tiedotuskeskuksen lähettämään tiedotteeseen.
(Lisäys 8.10 klo 13.59.) Vaalikonetiedotus on herättänyt hämmennystä ja kriittisiä kysymyksiä. Lue Kotimaa24:n jutusta miksi tuloksista tiedotettiin, vaikka vastausaikaa on vielä jäljellä