Pari viikkoa sitten presidentin esittelyssä kenttäpiispaksi nimitetty Pekka Asikainen sanoo olevansa ylpeä siitä, että pääsee astumaan arvostamansa sotilaspapiston 25 päätoimisen työntekijän rivistöön.

– Jo varusmiespalveluksen aikana harkitsin teologian opintojen lisäksi kadettikouluun pyrkimistä. Teologian ylioppilaana pääsin varusmiehenä pääesikuntaan silloisen kenttäpiispa Jorma Laulajan toimistoon.

Filosofian ja teologian tohtori Pekka Asikainen siirtyy kenttäpiispaksi Oulun seurakuntayhtymän johtajan virasta. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa diakoniajohtajana, apulaisjohtajana Kirkkohallituksessa sekä hiippakuntasihteerinä Oulun tuomiokapitulissa. Sotilasarvoltaan hän on majuri. Palvelusarvoltaan kenttäpiispa rinnastetaan prikaatinkenraaliin.

Viime syksynä Pekka Asikainen osallistui valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Siitä jäi erityisestyi mieleen vahva yhteistyö eri viranomaistahojen välillä kirkko mukaan lukien. Kurssia sävytti Euroopassa käytävä sota.

ENSIMMÄINEN KENTTÄPIISPA nimitettiin 82 vuotta sitten. Muutos nykypäivään näkyy muun muassa ekumeenisuuden ja eri uskontojen painotuksen kasvuna. Sotilaan virsikirjasta löytyvät juutalaisten ja muslimien käyttämät rukoukset. Tätä päivää on myös uskonnottomien oikeus olla osallistumatta esimerkiksi hartaustilanteisiin.

Asikainen ei käy arvailemaan, miten pitkään Puolustusvoimien hengellisen työn johtaminen kuuluu automaattisesti luterilaiselle kirkolle.

– Luterilaisten enemmistöasema suhteessa muihin uskonnollisiin yhteisöihin perustelee osaltaan nykyistä käytäntöä.

– Perusteltua se on myös siksi, että hautaustoimilaki velvoittaa luterilaista kirkkoa hoitamaan kaikki hautaamiseen liittyvät tehtävät uskontokunnasta riippumatta.

TUORE NATO-JÄSENYYS vaikuttaa Asikaisen mukaan myös kenttäpiispan työhön.

– Yhteydet Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden hengellisen työn tekijöihin tiivistyvät entisestään.

Sitä Asikainen ei osaa vielä sanoa, nimetäänkö Naton johtokeskuksessa työskenteleville suomalaisille oma sotilaspappi.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Puolustusvoimien hengellisellä työllä oli yhteyksiä venäläiseen sotilaspapistoon. Tätä yhteydenpitoa ei enää ole.

Pekka Asikainen sanoo pitävänsä vastenmielisenä ja uskonnon hyväksikäyttönä sitä, että Venäjän ortodoksisen kirkon papit siunaavat aseita Venäjän harjoittaessa brutaalia ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa hyökkäyssotaa.

PUOLUSTUSVOIMIEN HENGELLISEN työn johtamiseen kuuluu sekä varautuminen sotaan että eettisen– tai Asikainen käyttää mieluummin sanaa moraalisen – toimintakyvyn säilyttäminen.

Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä sitä, että sotilaiden henkistä toimintakykyä tuetaan väkivallan käyttöä vaativissa tilanteissa silloin, kun sen käytön oikeutuksesta herää kysymyksiä ja eettistä puntarointia.

– Perinteisesti väkivalta on tulkittu oikeutetuksi heikompien suojelemiseksi ja hyökkääjän torjumiseksi. Ne ovat aina tilanteita, joissa puolustetaan vapaata demokratiaa.

ASIKAINEN ON aikanaan perehtynyt myös rauhantyöhön. Hänen gradunsa käsitteli aseistakieltäytymiseen liittyvää keskustelua kirkollisissa lehdissä vuosina 1960–1984.

– Käsittääkseni rauhanliikkeiden toiminta oli aikanaan kallellaan silloiseen Neuvostoliittoon. Nykyisten rauhanliikkeiden toimintaa en tunne.

Pekka Asikaisen veli on eläköitynyt Ilmavoimista. Suvussa on veteraaneja.

Muutama vuosi sitten kuollut setä osallistui 18-vuotiaana viimeisen ikäluokan mukana Kannaksen torjuntataisteluihin. Taisteluissa kadonnut eno on puolestaan haudattu poissaolevana Nivalan hautausmaalle.

– Koen kenttäpiispuuden kutsumustehtävänä, Asikainen sanoo.

Uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen harkitsi jo varusmiesaikana kadettikouluun pyrkimistä – ”Tämä on kutsumustehtävä”