Uusi avioliittolaki ja sen seuraukset kirkolle ovat vuoden uskontouutinen

Kotimaa kysyi eri medioiden journalisteilta, mikä on vuoden 2017 uskontouutinen. Eniten mainintoja sai uusi avioliittolaki ja sen seuraukset kirkolle.

Avioliittolaki tuli voimaan 1.3., ja sen jälkeen myös samaa sukupuolta olevat parit saattoivat solmia avioliiton. Kirkossa tämä ei kuitenkaan ole virallisesti mahdollista, kuten ei parin siunaaminenkaan. Silti kymmenet papit ovat vihkineet ja siunanneet sateenkaaripareja. Heistä viisi on jo saanut tuomiokapitulilta rangaistuksen.

– Kyllä vuoden uskontouutinen on ehdottomasti uusi avioliittolaki, sen voimaantulo ja siitä nähdyt jälkinäytelmät. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja vertautuu aikoinaan käytyyn keskusteluun naispappeudesta. Aihe pysyy julkisuudessa varmaan vielä pitkään, kunnes laineet tasoittuvat, sanoo Kalevan vastaava päätoimittaja Kyösti
Karvonen.

– Nostan uuden avioliittolain vuoden uskontouutiseksi, ja etenkin sen, miten kirkko on suhtautunut siunaamiseen. En voi hyväksyä rangaistuksia, ja ihmetyttää, että kirkko voi mennen tullen siunata kauppakeskuksista lähtien, mutta rankaisee vapaaehtoisesti samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta. Tulee aika surullinen fiilis näistä uutisista, sanoo Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka.

– Vuoden uskontouutinen on tuo ensimmäinen, avioliittolain voimaantulo ja sen seuraukset kirkossa. Tämä on toisille hyvä uutinen, toisille ei-toivottu, mutta ehdottoman merkittävä, koska se muistetaan tästä vuodesta 2017 vielä, kun kaikki muut aiheet ovat unohtuneet. Avioliittolain muutos muistetaan kirkkoa ravistelevan ja vielä pitkään jatkuvan murroksen vauhdittajana hallinnon ja ykseyden näkökulmasta sekä erittäin merkittävänä muutoksena monien kirkon jäsenten, perheitten ja sukujen elämässä., sanoo Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki.

Sukupuoli ja tasa-arvo

Uusi avioliittolaki keräsi myös Kotimaan toimituksesta enimmät äänet vuoden uskontouutiseksi. Avioliittolaki – ”kirkollinen avioliittosäätö” – nähtiin Kotimaan toimituksessa myös osana isompaa teemaa.

Vuoden uskontouutinen on sukupuoli eli naispappeuden esiin nouseminen, piispan sukupuoli ja avioliittolain muutos yhdistettynä, sanoo toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto.

Karjalaisen kulttuuritoimituksen esimies Kimmo Nevalainen nostaa vuoden uskontouutiseksi myös sukupuolen eli sen, että ”tasa-arvokysymykset nousivat vihdoinkin kirkolliseen keskusteluun”.

– Yleisessä keskustelussa havahduttiin Irja Askolan eläköityessä siihen, että piispakunnassa ei enää ole kuin miehiä. Pelkkä havahtuminen ei kirkon jyrkkiä hierarkkisia maskuliinisia valtarakenteita vielä murra, mutta toivottavasti niihin ilmaantuu edes pieniä säröjä ja mitä suurempia, sen parempi, Nevalainen sanoo.

Nevalaisen mukaan tasa-arvokysymys koskee samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä sekä eri tuomiokapituleista rangaistuksia saaneita pappeja, jotka ovat siunanneet tai vihkineet näitä pareja.

– Tasa-arvokysymys koskettaa myös eri kirkollisten piirien erilaista suhtautumista maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja pakkopalautuksiin. Pastori Marjaana Toiviainen on ollut näissä asioissa esikuvana.

Postimerkki ja Donald Trump

Myös monia muita aiheita vuoden uskontouutiseksi nostettiin esiin.

– Uutisen kriteerejä ovat muun muassa yllättävyys, merkitys, läheisyys ja kiinnostavuus. Näillä perusteilla nimeän vuoden uskontouutiseksi sen, että Vatikaani julkaisi marraskuussa postimerkin Martti Lutherista ja Philipp Melanchtonista otsikolla ”V Centenario della Riforma Protestante”. Siinä oli mukana yllätystä, sillä oli laajempaa merkitystä, postimerkit tuovat isot asiat kosketeltaviksi ihmisten arkeen, ja se oli myös perinteisellä tavalla kiinnostava uutinen. Paljon on tapahtunut viidessäsadassa vuodessa, perustelee valintaansa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski.

Myös paikallisuus on tärkeä kriteeri uutisen merkittävyyttä arvioitaessa.

– Meille savolaisille vuoden uskontouutinen on tietenkin ortodoksisen kirkon keskuspaikan siirto Kuopiosta Helsinkiin. Se on pieni asia maailmalle ja Suomelle, mutta merkittävä periaatteen vuoksi. Ratkaisu myötäilee vallan alueellisen keskittämisen politiikkaa, joka näkyy ja tuntuu kaikkialla, sanoo Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen.

Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen nosti vuoden uskontouutiseksi presidentti Donald Trumpin julistuksen tunnustaa Jerusalemista Israelin pääkaupungiksi ja päätöksen siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin.

– Tapaus ja sen seuraukset voivat olla maailmanlaajuiset, pitkäkestoiset ja merkittävät jopa maailmanrauhan kannalta. Uutinen antaa esimerkin siitä, kuinka uskonto kytkeytyy vääjäämättä myös politiikkaan, yhteiskunnalliseen elämään ja kansainvälisiin suhteisiin, haluttiin tai ei – ja vaikka moni muuta väittää, Kortelainen sanoo.

Betoniporsaat ja uskonnonvapaus

Temppeliaukion kirkon betoniporsaat saivat kaksi mainintaa vertasukuvana kirkkoihin, synagogiin, mutta myös moskeijoihin tehdyistä terrori-iskuista. Betoniporsaat olivat muistutus, että maailman tapahtumat näkyvät myös Suomessa.

Saudi-Arabian päätös sallia autoilu naisille sekä päätös avata elokuvateatterit olivat myös uskontouutisia vuonna 2017. Niin ikään reformaation merkkivuosi antoi leimansa monellekin uutiselle. Kristuspäiväkin mainittiin vuoden kohokohtana.

Seurakuntalainen.fin päätoimittaja Sari Savela nostaa vuoden uskontouutiseksi uskonnonvapauden heikentymisen.

– Esimerkkinä Jehovan todistajien toiminnan kieltäminen Venäjällä. Siihen liittyy laajemminkin varsin huolestuttava viesti. Mitä on tapahtumassa? Miksi näin on käynyt? Uskonnonvapaus ei ole itsestäänselvyys sielläkään, missä se on sitä pitkään ollut. Sen eteen täytyy tehdä töitä.

Muita Kotimaan toimituksen ehdokkaita vuoden uskontouutiseksi olivat, Irja Askolan jääminen eläkkeelle, Helsingin piispanvaali jälkipuinteineen, arkkipiispa Kari Mäkisen ilmoitus jäädä eläkkeelle ja uskontojen rauhanmarssi Turussa kirkkopäivien yhteydessä, jolloin mukana oli myös pääministeri Juha Sipilä. Ulkomaisia aiheita olivat muun muassa Luterilaisen maailmanliiton kokous Windhoekissa Namibiassa ja valeuutinen Ruotsin kirkon aikomuksesta poistaa käsikirjastaan Jumalaa ilmaiseva persoonapronomini Han.

Kuva: Olli Seppälä. Raul Medina, Kai Sadinmaa ja Hannu Virtanen musiikkiteatteri Kapsäkissä 1.3. pidetyssä sateenkaariparien vihki- ja siunaustilaisuudessa.

Edellinen artikkeliSeurakuntayhtymän hallintojohtaja voi palata töihin Turussa
Seuraava artikkeliKai Sadinmaalta vastaus kapitulille: ”Vaadin, että esitätte julkisen anteeksipyynnön”

Ei näytettäviä viestejä