Kirkkohallitukseen on viime keväänä perustettu kuvatyöryhmä, joka suunnittelee kuvakirjoitettua messua. Ryhmän ensimmäisenä tehtävänä on kirjoittaa uskontunnustus kuvakielellä.

Kirkkohallituksen viittomakielen ja selkokielen asiantuntija Riitta Kuusi on innostunut hankkeesta. Se on saanut hänet miettimään, miten evankeliumin ydin voidaan välittää mahdollisimman yksinkertaisesti ja millaisia ovat ne kristilliset symbolit, jotka parhaiten puhuttelevat nykyihmistä.

– Uskonpuhdistuksessa kuvat heitettiin pois ja keskityttiin sanalliseen kieleen ja järkeen. Uskon kieli on kuitenkin enemmän kuin järjen kieli, Riitta Kuusi muistuttaa.

Hänen mielestään sanojen vähentäminen on palvelus usein myös niille, jotka eivät kuulu kuvakirjoitusta tai selkokieltä käyttäviin ryhmiin.

– Sanojen vähentäminen lisää samaistumismahdollisuutta, asian ympärille tulee lisää tilaa hengittää, Kuusi kuvailee.

Joka kymmenes hyötyy selkokielestä

Kirkko kehittää selkokieltä ja kuvakieltä, koska sen tehtävä on kertoa ilosanomaa ihmisille heidän omalla kielellään, ymmärrettävästi ja selkeästi.

Yleisimmin selkokieltä käytetään kehitysvammaistyössä, monikulttuurisuustyössä ja vanhustyössä. Viime vuonna julkistetun selkokielen tarvearvion mukaan joka kymmenes ihminen Suomessa hyötyisi selkokielestä.

– Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on keskittymisongelmia tai kielellisiä vaikeuksia, kehitysvammaiset tai autistiset henkilöt, aivoverenkierron häiriöstä tai muistisairaudesta kärsivät, sekä henkilöt, joille suomi on vieras kieli, Riitta Kuusi luettelee.

Hänen mielestään myös kirkon kielestä vieraantuneille lapsille ja nuorille olisi hyödyllistä viestiä selkokielen ominaisuuksia hyödyntäen.

Kirkolla on sekä suomen- että ruotsinkieliset selkosivut. Niillä on yleistietoa kirkosta ja sen toiminnasta, kasteesta ja konfirmaatiosta, kristinuskon sisällöstä sekä kirkkovuodesta.

Jumalanpalveluksesta ja perhejuhliin liittyvistä kirkollisista toimituksista on tehty selkomukautukset. Uskontunnustus tai Isä meidän -rukous on kuitenkin säilytetty sellaisinaan.

– Kirkkovuoden ensimmäisen vuosikerran evankeliumitekstien selkomukautukset on tarkoitus saada selkosivuille seuraavan kirkkovuoden kuluessa, Kuusi kertoo.

Selkomukauttamistyöryhmään kuuluu hänen lisäkseen eksegeetti Mika Aspinen Kirkon koulutuskeskuksesta, monikulttuurisuustyön ja kehitysvammatyön pappeja ja selkokielen asiantuntija. Selkokielen käyttäjät antavat käännöksistä palautetta ja muillakin on mahdollisuus kommentoida niitä vuoden ajan, ennen kuin ne hyväksytään.

Saavutettavuuden teologiaa

Jokaiselle kirkon opetus- ja julistustehtäviä hoitavalle tekisi Riitta Kuusen mukaan hyvää joutua silloin tällöin käyttämään selkokieltä, sillä se auttaa keskittymään kaikkein olennaisimpaan.

Selkomukauttaminen on työtä, johon liittyy huolellinen teologinen reflektointi.

– Saavutettavuuden teologiaa ei kirkossamme ole vielä laajemmin kirjoitettu, mutta työstämme sitä.

– Lähtökohtana on, että jokainen ihminen omine erityispiirteineen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihmisten moninaisuus on osa Jumalan luomistyötä. Ihmisarvo ei perustu siihen, mitä ihminen on tai mitä hän tekee, vaan siihen, että hän yksinkertaisesti on olemassa, Kuusi linjaa.

Hän muistuttaa, että yksinkertainen kieli ei tarkoita tylsää kieltä.

– Hengellinen selkokieli tulee lähelle kaunokirjallisuutta, joka on erilaista kuin esimerkiksi uutiskieli, Kuusi sanoo.

Hän pitää erityisesti selkomessun lähettämissanoista:

Jumala on uskollinen,

luottakaa Häneen.

Olkaa valona maailmassa.

Iloitkaa elämästä.

Lähtekää rauhassa.

Kirkon suomenkieliset selkosivut löytyvät osoitteesta selko.evl.fi ja ruotsinkieliset osoitteesta lattlast.evl.fi.

Lue Helsingin hiippakuntauutisista: Hannu Lätti innostui selkokielisestä messusta

Suomessa toimii Selkokeskus, jonka sivuilla on selkokirjoittamisen ohjeita.

Kuva: Aarne Ormio/Kirkkohallitus