Kesäteologina Torniossa työskentelevä Alex Ylinärä, 26 on adoptoitu Suomeen Intiasta neljän kuukauden ikäisenä. Hän on koulutukseltaan uskonnonopettaja, mutta suorittaa nyt myös pappisopintoja. Hän hakeutuu joka kesä ohjaajaksi muutamalle rippileirille.
– Nuoret ovat ihanan aitoja ja suoria. Alkuvuosina tosin ongelmia tuotti kurin pitäminen, mutta näin iän, vatsan ja niiden tuoman luontaisen auktoriteetin karttumisen myötä työ on helpottunut, Ylinärä pohtii pilke silmäkulmassaan.
Uskontojen tunteminen on välttämätöntä maailmankansalaiselle
Uskonnonopetuksen merkitys koulumaailmassa on Ylinärän mielestä vahvasti aliarvostettu. Säännöllisin väliajoinhan keskustellaan sen lakkauttamisesta.
– Löydän uskonnon opetukselle kolme ulottuvuutta: tiedollinen ulottuvuus, ihmisen suhde itseensä ja suhde toisiin ihmisiin. Uskontojen tunteminen on maailmankansalaiselle perusedellytys ja auttaa parhaimmillaan myös ymmärtämään toisten ajatuksia ja tapaa ajatella.
Uskonnon tarjoama pohdinta elämän peruskysymyksistä kehittää Ylinärän mielestä ihmistä ja antaa myös valmiuksia elämän haasteiden kohtaamiseen. Parhaimmillaan uskonto oppiaineena antaa tilaa oppilaan omalle ajattelulle. Poiketen muista oppiaineista uskonnon tunneilla voidaan käsitellä sellaisiakin sisältöjä, joihin ei ole valmiita vastauksia.
Siirtyminen yhteiseen uskontotietoon ei toisi Ylinärän mielestä kovin suurta muutosta asennoitumiseen.
– Ties vaikka syntyisi hedelmällisiä ja hyviä keskusteluja, kun siellä olisi useampia eri suuntauksia edustettuina.
Uskonnon opetuksen hän toivoisi menevän tiedollisesta painotuksesta elämyksellisempään suuntaan. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma mahdollistaa sen hyvin. Ylinärä toivoo, että uskonnonopettajat myös omaksuisivat sellaisen toimintatavan.
Syksyllä alkaa papin virkaan pätevöityminen
Teologian opiskelujen aloittaminen Joensuussa oli Ylinärälle luonnollinen seuraus nuorena koetusta kutsusta lähteä seuraamaan Jeesusta.
Alex Ylinärä adoptoitiin Tornioon Intiasta neljän kuukauden iässä. Diakonissana työskentelevän äidin Aila Ylinärän työn kautta seurakunta on pojalle tuttu ympäristö, mutta ammatin valintaan sillä ei ollut merkitystä.
– Kiinnostuin uskonnonopettajan ammatista oman yläkoulun ja lukion uskonnonopettajan esimerkin innoittamana. Hänen opetuksessaan ja tavassaan kohdata nuoria oli jotain sellaista, mitä haluaisin itsekin tehdä.
Viime jouluna Ylinärä sai ajatuksen suorittaa myös kirkollinen pätevyys. Syksyllä hän siis aloittaa pätevöitymisopinnot Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaa varten.
– Tällä hetkellä en koe kutsumusta seurakuntapastorin virkaan, mutta unelma voisi olla jonkinlainen kehitystyö, jossa voisin olla suunnittelemassa ja kehittämässä esimerkiksi rippikoulu- tai jumalanpalvelustyötä. Uskon, että minulla voisi olla annettavaa.
Eksegetiikka kertoo, että totuus on tarua ihmeellisempää
Tulevaisuuden kirkolta Ylinärä toivoo dynaamisuutta ennen kaikkea itsereflektion kautta siten, että kirkko ei tuudittaudu tradition suojiin vaan kohtaa vierellä olevan ihmisen tässä ajassa.
– Tällä tarkoitan jatkuvaa pohdintaa, miten asiat voisi tehdä vieläkin paremmin. Olipa sitten kyse rippikouluista tai jumalanpalveluksista tai mistä tahansa.
Evankelis-luterilainen kirkko on Ylinärälle rakas. Kirkko, johon hän on kasvanut ja joka tekee arvokasta työtä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla.
– Kirkon toimintamuodot kattavat koko ihmisen elämänkaaren ja ne huomioivat myös ihmisten erityistarpeet. Ja vaikka Suomen sosiaalijärjestelmä on maailman edistyneimpiä, joskus yhteiskunnan tukijärjestelmät pettävät. Kuka silloin auttaa? Kirkko. Nämä ovat sellaisia asioita, joiden takia voin ylpeänä sanoa olevani Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.
Pääaineenaan Alex Ylinärä opiskelee käytännöllistä teologiaa. Opiskeluaikana suurin vaikutus Ylinärän uskoon on ollut eksegetiikalla eli Raamatun tieteellisellä tutkimuksella. Se on antanut täysin uudenlaiset työkalut Raamatun tutkimiseen ja korvannut monen selitysperinteessä mystisiä piirteitä saaneen asian käytännönläheisemmällä ja luonnollisemmalla selityksellä. Eksegeetti hän ei kuitenkaan ole.
– Eksegetiikka ei vähennä Raamatun arvokkuutta tai jumalallisuutta, vaan tuo esille sen, kuinka Jumala tosiasiallisesti tuli ihmiseksi Jeesuksessa ja että totuus on tarua ihmeellisempää, Alex Ylinärä sanoo.