Työuupumus on selkeästi lisääntynyt viime vuosina, sanoo lähes 30 vuotta työterveyslääkärinä työskennellyt Arja Vataja Jyväskylästä. Hän on hoitanut yli kymmenen vuotta työkseen myös suuren Jyväskylän alueseurakunnan työntekijöitä.

Vatajan mukaan on tyypillistä, että henkilö ei itse ymmärrä alkavansa uupua.

– Moni tulee puhumaan vatsakivuista, rytmihäiriöistä tai univaikeuksista, miettii ferritiiniarvoja tai kilpirauhasen mahdollista toimintahäiriötä. Usein uupunut pelkää myös sairastavansa muistisairautta, koska unohtelee asioita yhä enemmän eikä pysty keskittymään.

Kaikki tämä voi kuitenkin johtua uupumisesta. Lisäksi tyypillisiä hälytysmerkkejä ovat työn ilon katoaminen, riittämättömyyden tunteet, kyynistyminen, työpaikallakin mahdollisesti havaittu ärtyneisyys ja eristäytyminen, runsaat lyhyet sairauspoissaolot, heikentynyt työnlaatu tai henkilölle epätyypilliset tunteenpurkaukset.

– On tärkeää, että esimies tai työkaveri ottaa rohkeasti ja empaattisesti puheeksi havaintonsa ja kysyy, onko kaikki hyvin. Kotiolosuhteista ei pidä udella, jollei ihminen itse niitä ota puheeksi, mutta työasioista voi kysyä, onko niissä jotain hankalaa ja ongelmallista.

Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen kärsii vuosittain jonkinasteisesta työuupumuksesta ja vakavasta työuupumuksesta 2–4 prosenttia väestöstä. Erityisen suuri ruuhkahuippu uupumisissa näkyy Vatajan mukaan loppukeväästä ja marraskuun pimeydessä.

– Nuoret, yritteliäät kolmekymppiset ovat yksi uupuva joukko nyky-yhteiskunnassa. Myös ikääntyville nykyaika aiheuttaa erityistä kuormitusta.

Pitkäkestoinen stressi sairastuttaa

Työhyvinvoinnissa on aina kyse työn ja sen tekijän välisestä suhteesta, sanoo työterveyspsykologi ja kirkon eri organisaatioita konsultoinut Anu Harjumaaskola. Hän toimii myös luottamustehtävissä kotiseurakunnassaan Porvoossa.

– Työn vaatimukset, kuten ongelmanratkaisu, vastuu ja tunnekuormitus, ovat usein työn suola. Ongelmia tulee, jos työhön tarvittavat voimavarat, kuten käytettävissä oleva aika, osaaminen ja työssä saatu tuki, ovat pitkäkestoisesti epäsuhdassa vaatimusten kanssa. Pitkäkestoinen stressi aiheuttaa työuupumusta, joka altistaa sairastumiselle ja hidastaa toipumista.

Uupumiselle altistavat jatkuva kiire ja liiallinen työmäärä, rooliristiriidat, kyvyttömyys vaikuttaa omaan työhönsä, epäoikeudenmukainen kohtelu, tuen puute ja yhteistyöongelmat.

Seurakunnissa, kuten muissakin työyhteisöissä, on tapahtunut viime vuosina valtavasti muutoksia, jotka myös kuormittavat. Niihin sopeutuminen vaatii aktiivista tiedottamista ja työntekijöiden aitoa kuulemista.

Myös yhteistyötaitojen ja valmentavan työotteen merkitys on korostunut seurakuntatyössä.

– Haastavaa on, että työntekijöiden tulee olla yhtä aikaa muutoskykyisiä ja ymmärtää erilaisuutta ja toisaalta säilyttää traditiota ja vaalia pysyvyyttä, Harjumaaskola sanoo.

Tilanteisiin tulisi puuttua jo ennen kuin ne johtavat sairauslomiin. Esimiestyölle on varattava riittävästi aikaa, työterveyslääkäri Arja Vataja sanoo. Kuva: Kristiina Kontoniemi

On huolehdittava myös aivoterveydestä

Arja Vatajan mukaan erityisen suurta kognitiivista kuormitusta työntekijöille aiheuttaa nykyään digitaalisuus. Ihminen on periaatteessa aina puhelimen ja sähköpostin tavoitettavissa. Lisäksi kaikkien on opeteltava jatkuvasti uusia tietoteknisiä taitoja, mikä kuormittaa erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä.

Harjumaaskola painottaa, että työn fyysisestä ergonomiasta huolehtiminen ei nykyään riitä. Kaikissa työtehtävissä on oltava tarkkana myös kognitiivisen ergonomian kanssa.

– On tarkkailtava, miten työ sopii yhteen aivoterveyden kanssa. Hälyn, häiriöiden ja keskeytysten vastapainona on oltava riittävästi taukoja ja mahdollisuuksia keskittyä. On myös varattava riittävästi aikaa vapaahetkille ja levolle. Palautumista ei voi loputtomasti siirtää.

Viikkoaikatauluun tarvitaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää

Vatajan mukaan jaksamisen kannalta on tärkeää, että ihminen pystyy vaikuttamaan vuorokausirytmiinsä ja viikkorytmiinsä. Seurakuntatyössä tämä ei aina toteudu.

Erityisen vaikeaa perhe-elämän, työn ja levon yhteensovittaminen on niissä perheissä, joissa molemmat aikuiset tekevät työajatonta tai viikonloppuun painottuvaa työtä.

– Kuormitushuippujen, kuten leirien, pääsiäisen tai joulun jälkeen, on erityisen tärkeää varata kalenteriin riittävästi aikaa palautumiseen. Lisäksi viikkoaikataulussa pitäisi olla säännöllisesti kaksi peräkkäistä vapaapäivää.

Jyväskylän seurakunnassa moduulityöaikakokeilu aiheutti Vatajan mukaan ensin suurta vastustusta, mutta nyt moni kokee, että työn hallinta on parantunut ja eriarvoisuuden tunteet vähentyneet. Työkuormitusta voidaan arvioida, kun myös työajatonta työtä tekevät kirjaavat työtuntinsa.

Jumalan valtakunnan työ ei tekemällä lopu. Työpaikalla on yhdessä jatkuvasti määriteltävä, mikä riittää, sanoo työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola. Kuva: Jukka Granström

Työpaikalla on määriteltävä, mikä riittää

Anu Harjumaaskolan mukaan jaksamista tukee kokemus siitä, että tulee työpaikalla oikeudenmukaisesti kohdelluksi. Lisäksi työn tavoitteiden pitää olla selkeitä ja työssä onnistumisen kriteerit määritelty.

– Jumalan valtakunnan työ ei tekemällä lopu. Työpaikalla on yhdessä jatkuvasti määriteltävä, mikä riittää.

Palautumisen kannalta olennaista on säännöllinen henkinen irrottautuminen työasioista sekä rentoutuminen, joka vähentää stressihormoneja kehosta. Tutkimusten mukaan nämä kuitenkin vasta pysäyttävät kuormittumisen.

– Jotta voimavarat palautuvat ja lisääntyvät, ihmisen kannattaa vapaa-ajalla harjoittaa taitoja, jotka tarjoavat haastetta ja oppimiskokemuksia. Lisäksi ihminen tarvitsee tunnetta siitä, että hallitsee vapaa-aikaansa ja voi silloin toimia omilla ehdoillaan, Harjumaaskola sanoo.

Myös Arja Vataja painottaa mieluisten harrastusten ja ystävien merkitystä hyvinvoinnille ja palautumiselle.

– Lisäksi omasta kehostaan kannattaa huolehtia, syödä terveellisesti ja harrastaa liikuntaa. Tämä hoitaa myös päätä.

Työnantaja on vastuussa työntekijän jaksamisesta

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa siitä, että työntekijät eivät kuormitu liikaa henkisesti eivätkä fyysisesti. Näin taataan, että heidän työkykynsä pysyy yllä sekä nykyisessä työssä että pitkällä tähtäimellä koko työuran ajan.

Lisäksi työntekijällä on velvollisuus kertoa esimiehelleen, jos hän havaitsee resurssiongelmia tai muita uhkia jaksamiselleen.

– Tilanteisiin tulisi puuttua jo ennen kuin ne johtavat sairauslomiin. Tilanteen jatkuva tarkkailu on tärkeää eli esimiestyölle on varattava riittävästi aikaa, Vataja sanoo.

– Esimiehen on puututtava ongelmiin heti. Kysy, miten voin olla avuksi työn tekemisen edellytysten parantamisessa. Älä koskaan vähättele, vaan kiinnostu ja pyydä kertomaan lisää. Työntekijä kannattaa myös ohjata matalalla kynnyksellä työterveystarkastukseen, Harjumaaskola sanoo.

– Palveleva johtaminen edistää tutkitusti työyhteisön toimivuutta ja työn sujuvuutta sekä tukee työntekijöiden työkykyä.

”Kirkon piirissä on edelleen paljon vapaita taiteilijoita”

Hyvä johtaminen selkiyttää työtä ja luo sille tarvittavat edellytykset. Kaikkien on tiedettävä, mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään. Tavoitteiden toteutumista on tarkasteltava säännöllisesti. Hyvä johtaja kannustaa myös oppimaan uutta ja tarttuu rohkeasti ongelmiin.

– Kirkon piirissä on edelleen paljon vapaita taiteilijoita ja oman työnäkynsä pohjalta toimivia sekä jonkin verran myös heitä, jotka jättävät työnteon vähälle. Työn itsenäisyys ja abstraktit tavoitteet mahdollistavat tämän. Johdolta vaaditaan rohkeutta konkretisoida tavoitteet, Harjumaaskola painottaa.

Vataja kertoo käyvänsä työkykyneuvotteluja viikoittain. Aloitteen sellaiseen voi tehdä työntekijä itse, työnantaja tai työterveyshuolto. Mukana voi olla myös työfysioterapeutti, luottamusmies, tukihenkilö tai työterveyspsykologi.

Uupumissairauslomien yhteydessä pidettävässä työterveysneuvottelussa tulisi aina sopia, mitä voidaan muuttaa, jotta työntekijä ei uuvu uudelleen.

– Neuvottelut auttavat usein myös työyhteisön muita työntekijöitä, koska ne tekevät työnteon haasteita näkyviksi ja auttavat korjaamaan ongelmia.

Palaute ja mahdollisuus kehittyä kantavat

Jaksamista, työmotivaatiota ja voimavaroja lisää mahdollisuus kehittää omaa työtään ja kehittyä samalla itse, Harjumaaskola toteaa.

– Oma työote kehittyy psyykkisen kasvun myötä, joka tapahtuu usein haasteiden selättämisen ja kriisien kautta.

– Myös organisaation tasolla kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Organisaatiot, joita ei kehitetä, taantuvat. Viisas johtaja hyödyntää työnohjaajia ja työyhteisökonsultteja, joita kirkkokin on kouluttanut satoja.

Tärkeä on myös toimiva työyhteisö, jossa osoitetaan arvostusta ja kiinnostusta muita kohtaan ja ilmapiiri on empaattinen.

– Palaute ja kiitos kaikilta suunnilta on tärkeää. Sitä on hyvä saada sekä työkavereilta, esihenkilöltä että asiakkailta.

Lisäksi on kyettävä priorisoimaan ja tyytymään riittävän hyvään suoritustasoon. Liiallinen vaativuus itseä kohtaan ja ylikorostunut velvollisuudentunto tai miellyttämisen halu uhkaavat jaksamista.

Mielen sairauksien vuosikustannukset Suomessa noin 10 miljardia

Työolosuhteiden ja elämän yleisen rytmin ja vaatimustason muutos ei ole seurauksiltaan pieni asia. Harjumaaskolan mukaan Suomessa on käsillä mielenterveyskriisi, jota koronapandemia on syventänyt.

Mielenterveyshäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saavien määrä on lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana. Samalla aikavälillä mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on lisääntynyt 25 prosenttia.

– Mielen sairauksien vuosikustannukset ovat laskentatavasta riippuen 7–11 miljardia euroa. Lisäksi aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.

Vatajan mukaan masennus on usein terveen mielen reaktio ylitsepääsemättömään elämäntilanteeseen.

– Erityisesti kirkon töissä oman henkisen työkalun on oltava kunnossa, jotta voi auttaa muita.

Voimavarat ovat seurakuntatyössä kaksiteräinen miekka

Arja Vatajan kokemuksen mukaan seurakunta ottaa työnantajana työkykyongelmat aktiivisesti käsittelyyn, ja ihmisten työnkuviin pyritään löytämään heille sopivia joustoja.

Anu Harjumaaskolan mukaan seurakuntatyön vahvuudet ja voimavarat voivat kääntyä myös vaatimuksiksi. Näitä piirteitä, jotka ovat ikään kuin kaksiteräinen miekka, ovat esimerkiksi työn vapaus ja itsenäisyys, tunnetyön suuri määrä, erityisen lähellä omaa identiteettiä oleva arvopohjainen työ sekä työajattomuus.

– Kirkon työssä on erityisen tärkeää, että on foorumeita keskustella työn ja itsen suhteesta ja selkiyttää tätä rajaa.

– Sielunhoitotyössä hyvä koulutus, jatkuva työnohjaus ja organisaation tuki korostuvat. Ne ennaltaehkäisevät myötätuntouupumusta ja sijaistraumatisoitumista ja auttavat hahmottamaan oman osaamisen rajat, Harjumaaskola sanoo.

Lue myös:

Psykologi: Kesäloma ei ole mikään pyhä pelastus työssä uupuneelle

Työuupumus on yhä yleisempää, ja seurakunnan työssä on erityisiä sille altistavia piirteitä