Suomalaiset näkevät tulevaisuuden turvattomana, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia ajattelee, että seuraavan viiden vuoden aikana eletään turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Vanhemmat ikäluokat ja naiset kokevat enemmän turvattomuutta miehiin ja nuorempiin ikäluokkiin nähden.
MTS:n mukaan suomalaiset eivät ole 1990-luvulta lähtien kokeneet turvattomuutta näin laajasti.
Huolta suomalaisille aiheuttavat eniten Suomen työllisyystilanne, kansainvälinen terrorismi ja Euroopan talouden näkymät. Työllisyystilannetta pitää huolestuttavana 87 prosenttia, terrorismia 83 prosenttia ja Euroopan talouden näkymiä 79 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastaajista 71 prosenttia on huolissaan Suomesta turvapaikkaa hakevien määrän kasvusta ja 70 prosenttia uskonnollisista ääriliikkeistä.
Suomen arvioidaan varautuneen heikosti talouskriisiin sekä hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Puolet vastaajista, 53 prosenttia katsoo, että Suomi on varautunut hyvin terrorismiin. Hallitsemattomaan maahanmuuttoon varautumista pitää hyvänä vain 31 prosenttia vastaajista. Talouskriisiin varautumista pitää hyvänä 27 prosenttia.
Puolet, 48 prosenttia vastaajista suhtautuu kriittisesti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. Vastaajat katsovat myös, että EU on varautunut tapahtumiin huonosti.
Asevelvollisuus halutaan säilyttää
Maanpuolustustahto sen sijaan on korkealla. Vastaajista 78 prosenttia sanoo, että jos Suomeen hyökätään, on suomalaisten puolustauduttava aseellisesti. Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä.
Selvä enemmistö, 87 prosenttia on itse valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin. Yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä tukee 75 prosenttia vastaajista.
Epävarmuus Nato-jäsenyyden suhteen on lisääntynyt. Yli puolet, 58 prosenttia vastaa, ettei Suomen pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi. MTS on esittänyt kysymyksen vuodesta 2005 lähtien, ja aiemmin kielteisesti vastanneiden osuus on vaihdellut 60–71 prosentin välillä.
Kuva: Olli Seppälä