Tuore Twitter-tutkimus vahvistaa tutkijoiden mukaan käsitystä politiikan ja median leikkauspisteestä, jossa olemassa olevat valtarakenteet vahvistuvat. Sosiaalisen median demokratisoiva vaikutus ei toteudu.
Näin tiivistivät Tviittien politiikkaa -projektin tutkijat tänään maanantaina Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tosin seminaarikeskustelussa johtopäätöstä myös problematisoitiin. Onhan niin, että nykyisin kuka tahansa pystyy seuraamaan Twitteristä esimerkiksi kärkipoliitikkojen ja politiikan toimittajien välisiä keskusteluja.
Paneelissa mukana ollut toimittaja Janne Zareff totesikin, että toimittajien ja poliitikkojen näkyvä keskustelu demokratisoi. Samalla linjalla oli kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk). Toisaalta Zareff näki mielipiteen vaihdossa tyylitellyn ja harkitun performanssin piirteitä.
Tviittien politiikka -tutkimuksen toteuttivat Helsingin Sanomain Säätiö ja Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus.
Tarkastelun kohteina olivat erityisesti poliitikkojen ja toimittajien keskinäiset Twitter-verkostot. Mukaan valikoitui 34 kärkipoliitikkoa ja 39 politiikan toimittajaa maakuntalehdistä, Ylestä, MTV:ltä ja puoluelehdistä.
Poliitikot seuraavat aktiivisesti muita poliitikoita, tutkijat Eliisa Vainikka ja Jukka Huhtamäki painottivat seminaarissa. 8/10 seurattavista on muita poliitikoita. Medioista poliitikot seuraavat useimmiten Suomen Kuvalehteä.
Pääministeri Alexander Stubb (kok) on vuorovaikutuksessa poikkeuksellisen laajan toimittajajoukon kanssa otokseen valitun toimittajaeliitin ulkopuolellakin. Poliitikoista Pekka Haavisto (vihr), Stubb ja Outi Mäkelä (kok) seuraavat monia, joita muu poliittinen eliitti ei seuraa.
Tutkimuksessa olleiden politiikan toimittajien 3 suosituinta seurattavaa olivat Sdp:n kansanedustaja Mikael Jungner
,
ylijohtaja Juhana Vartiainen ja HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkari. Toimittajien 10 suosituimman seurattavan joukossa Jutta Urpilainen (sd) on ainoa nainen. Poliitikkojen kolme suosituinta seurattavaa olivat puolestaan Jungner, Stubb ja Lasse Männistö (kok).
Twitter toimii tutkijoiden mukaan poliittista julkisuutta muovaavana kenttänä. Twitter on erityisesti toimittajien suosima sosiaalinen media. Tutkijoiden mukaan kuvaa eliitin mediasta lisää pääkaupunkikeskeisyys. Twitterin käyttö keskittyy Etelä- ja Lounais-Suomeen.
Yliopistonlehtori Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta katsoi myös, että poliitikkojen viestintä on tunteenomaistunut sosiaalisen median vuoksi, empatialla on tärkeä rooli. Naispoliitikoille voi olla tästä hänen mukaansa etua.
Professori (ma.) Iiris Ruohon mukaan joissakin tapauksissa tutkimukseen valikoituneille on tärkeämpää verkostoon kuuluminen kuin keskustelu.
Filatovin mielestä Facebookissa korostuu empatia
Tviittien politiikka -projekti perehtyi myös eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaiden 2014 tviitteihin. Tuloksia esitteli erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Eurovaaleissa ehdokkaista Johanna Sumuvuori (vihr) oli innokkain tviittaaja ja Alexander Stubb ”vasta” kakkonen. Seuraavina innokkuudessa olivat Jyrki Kasvi (vihr), Maria Ohisalo (vihr) ja Mitro Repo (sit. sd)
Puolueista kokoomus ja vihreät olivat aktiivisimpia Twitterissä. Sdp, Perussuomalaiset ja keskusta näkyivät niihin nähden erittäin vähän.
Eniten vastauksia Twitterissä saivat eurovaaliehdokkaista Stubb, Sumuvuori, Kasvi, Kaikkonen ja Eija-Riitta Korhola (kok).
Erkka Railon mukaan Twitter ei yksinään nosta poliitikkoa pinnalle, vaan tarvitaan muuta julkisuutta ja kampanjointia. Twitter täydentää kampanjaa, mutta ei korvaa sitä. Twitterin merkitys vaalikampanjoissa on tällä hetkellä hyvin vähäinen, mutta Railon mukaan tilanne voi muuttua nopeasti.
Sdp:n kansanedustaja Tarja Filatov piti paneelikeskustelussa Facebookin puolta. Hänelle se on mieluisampi viestintäväline kuin Twitter. Hänen mielestään Facebook on myös empaattisempi kuin Twitter, jossa hän näkee faktan jakamisen lisäksi kovuutta.
Facebook on moninkertaisesti Twitteriä suositumpi suomalaisten käyttämä sosiaalinen media.