Tänä vuonna pääsiäinen oli Tuuli Kapraalille aivan erityinen juhla. Pääsiäisaamuna 5.4. Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo asetti Kapraalin Tornion seurakunnan kirkkoherran virkaan Alatornion kirkossa järjestetyssä messussa.
Kauniista, musiikintäyteisestä juhlasta jäi Kapraalille kiitollinen ja siunattu olo. Sääkin suosi.
– Ylösnousemuksen aurinko paistoi, hän sanoo.
Kapraali valittiin Tornion kirkkoherraksi jo helmikuun alussa käydyssä suorassa kansanvaalissa. Siinä hän sai 58,5 prosenttia äänistä. Toiseksi tuli Tornion seurakunnan kappalainen Jane Fagerström. Äänestysprosentti oli 17,7.
Tornion seurakunta on Kapraalille tuttu pitkältä ajalta. Pellossa syntynyt Kapraali on asunut Torniossa viisivuotiaasta lähtien. Teologiaa hän tosin opiskeli välillä Joensuussa, mutta jo gradua Kapraali palasi kirjoittamaan kotiseudulleen.
– En ole koskaan edes ajatellut, että asuisin jossain muualla. Olen kotiseuturakas ihminen ja täällä ovat myös perhe, puoliso ja läheiset.
Tornion seurakunnassa Kapraali on työskennellyt kappalaisena vuodesta 2012. Niinpä kirkkoherran viran hakeminen tuntui hänestä luontevalta, kun virka tuli avoimeksi edellisen kirkkoherran Mirja-Liisa Lindströmin jäätyä eläkkeelle. Sisäisen kutsun lisäksi tärkeää oli se, että seurakuntalaiset kannustivat hakemaan.
– Tuli pyyntöjä, että olisiko sinun aikasi. Tornion seurakunta on minulle hyvin rakas, ja meillä on paljon potentiaalia.
YKSI ERITYINEN ja Kapraalille tärkeä piirre Torniossa on sen sijainti Ruotsin rajalla. Tornio muodostaa yhdessä naapurinsa Haaparannan kanssa kaksoiskaupungin, jonka arjessa kahden valtion välinen raja on näkymätön.
Kapraali itse on käynyt peruskoulunsa Haaparannalla kielikoulussa. Sen oppilaista puolet tuli Tornion ja puolet Haaparannan puolelta. Oli vähällä, ettei hän hakeutunut myös yliopistoon Ruotsin Luulajaan.
Yhteistyö kaupunkien ja myös seurakuntien välillä on yhä tiivistä. Seurakunnat järjestävät kerran kuussa suomenkielisen messun, joka pidetään vuoroin Tornion ja vuoroin Haaparannan puolella. Toimituksissakin rajan läheisyys näkyy. Esimerkiksi kasteissa joku kummeista kuuluu usein Svenska Kyrkaniin, Kapraali kertoo.
– Seurakuntalaiset meillä ovat yhteiset. Samat ihmiset saattavat käydä kirkossa molemmin puolin rajaa.
Myös Tornion kaupungin kanssa yhteistyö on tiivistä. Haastattelupäivän aamuna Kapraali on ehtinyt tavata kaupungin edustajaa, jonka kanssa on suunniteltu elokuisia kotiseutupäiviä. Niiden ohjelmaan kuuluu Väylämessu, joka on suomen, ruotsin ja meänkielinen.
Aina ensin rukoillaan ennen kuin tehdään.
TORNION SEURAKUNTAA Kapraali kuvailee eläväksi ja rukoilevaksi seurakunnaksi.
– Aina ensin rukoillaan ennen kuin tehdään. Se kuvaa minusta hyvin tämän alueen hengellisyyttä. Luotetaan Jumalaan ja siihen, että Jumala on se perimmäinen turva, joka meitä kannattelee ja pitää meistä huolta.
Herätysliikkeet ovat seurakunnan arjessa luontevasti läsnä. Torniossa vahvoja herätysliikkeitä ovat erityisesti vanhoillislestadiolaisuus ja rauhansanalaisuus.
Kapraali itse ei kuulu mihinkään herätysliikkeeseen.
Paikalliselle hengellisyydelle leimallisena piirteenä Kapraali nostaa esiin luontosuhteen. Se on niin luonteva osa ihmisten jokapäiväistä elämää, ettei sitä Kapraalin mukaan oikein aina edes huomaa mainita.
– Luontoa arvostetaan ja se on voimavara, joka hoitaa ja ravitsee sielua ja ruumista monin tavoin. Esimerkiksi kotimetsä on monelle pyhä paikka.
Kapraalille erityisen tärkeä on väylä eli Tornionjoki, jossa hän kertoo uivansa päivittäin aina kun joki on auki.
Kapraalin mielestä kirkon tulisi digiaikana edustaa vastakulttuuria.
JUURI NYT seurakunnassa on tulossa ajankohtaiseksi henkilöstöstrategian päivittäminen tuleville vuosille. Lähiaikoina seurakunnassa on tulossa eläköitymisiä ja niiden myötä uusia rekrytointeja.
Kapraali pitää tärkeänä, että myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa seurakunnassa vastassa on ihminen, ei kone. Kirkkoherranvirasto on auki päivittäin ja asioimaan voi tulla paikan päälle.
Kapraalin mielestä kirkon tulisi muutenkin digiaikana edustaa vastakulttuuria, jossa arvostetaan yhteen tulemista ja fyysistä läsnäoloa.
– Että nähdään toistemme eleistä, ilmeistä ja äänensävystä, mitä kuuluu.
Fyysisten kohtaamisten arvostus lähtee Kapraalin mukaan jo Jeesuksen esimerkistä, sekä messusta ja sakramenteista.
– Meillä ehtoolliseen kuuluu leipä ja viini. Se tuntuu ja vaikuttaa ruumiissa, ja teemme aina pienen pyhiinvaelluksen, kun polvistumme alttarille toisten kanssa.
– Sakramentit ovat minulle todella tärkeitä. Niissä Jumalan armo ja rakkaus välittyy. Jeesus näki viisaudessaan hyväksi, että niissä on konkreettinen aine mukana.
KAPRAALIN PERHEESEEN kuuluvat hänen puolisonsa, kaksi poikaa sekä kääpiövillakoira.
Tärkein harrastus hänelle on musiikki. Kapraali laulaa ValoOn-gospelkuorossa, joka oli mukana myös virkaanasettamismessussa.
– Tykkään kaikenlaisesta musiikista, vanhoista perinteisistä virsistä, Simojoesta, Evestä ja Ossista ja nykyräppäreistä kuten Immanuelista. Kaikki uppoaa.
Lue myös:
Urjalan uusi kirkkoherra Olli Luhtasela on kiitollinen läpi elämän jatkuneesta siunauksen tiestä
Ilmoita asiavirheestä