Tutkijat: Myötätuntoon panostaminen lisää sitoutumista työhön

Myötätuntoon panostaminen kannattaa työpaikoilla, sanovat Helsingin yliopiston myötätuntotutkijat. Kirkkososiologian professorin Anne Birgitta Pessin johtaman CoPassion-tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia julkaistiin alkuviikosta Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Tutkijat ovat selvittäneet hankkeessa muun muassa sitä, miten myötätuntokoulutukset vaikuttavat työyhteisöjen hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Tutkijoiden mukaan tutkimushankkeessa kehitetyt koulutukset ovat lisänneet osallistujien kokemusta omasta tunneosaamisesta. Kunnioittava ilmapiiri ja myötätunnon osoittaminen asemasta riippumatta lisää työn imua ja sitoutumista työhön.

Viime vuoden lopussa tutkijat selvittivät laajaa kuvaa myötätunnosta kyselyllä, johon vastasi 433 henkilöä. Tutkijoiden mukaan ne vastaajat, jotka kokivat työyhteisönsä kunnioittavaksi, kokivat vahvempaa työn imua eli positiivista sitoutuneisuutta omaan työhön. Kokemus työn imusta taas kytkeytyi kyselyssä vahvaan sitoutumiseen työnantajaan.

Kyselyn vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa vapaasti, miten myötätuntoa tulisi työelämässä lisätä.

− Vastaajat toivovat yksiselitteisesti, että myötätuntoon ja inhimillisyyteen panostettaisiin työpaikoilla enemmän. Työpaikoilla toivotaan, että myötätuntoa osoitettaisiin asemasta riippumatta ja että työntekijöiden erilaisia persoonallisuuksia ja kyvykkyyksiä arvostettaisiin enemmän. Vastausten teemaksi nousikin erään vastaajan kommentti: Mikään meriitti ei estä antamasta toiselle ystävällistä hymyä tai yläfemmaa, sanovat tutkijatohtorit Elina Juntunen ja Jenni Spännäri.

Tutkimuksen ydinhypoteesi on, että organisaatioilla ja työntekijöillä on tarve etsiä työlle elannon ansaitsemista syvempiä merkityksiä. Kyselyn vastaajia pyydettiin kertomaan, miten työ liittyy siihen, mitä he pitävät tärkeänä elämässä. Merkityksellisyyden ja inhimillisyyden etsintä korostuivat vastauksissa.

− Työlle annetuista syvistä merkityksistä nousivat esille muun muassa se, että työ koetaan kutsumuksena, jopa siunauksena. Työ nähtiin mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan ja toteuttaa itseään. Myös kiinnittyminen työyhteisöön oli yksi keskeisistä työn merkityksistä, Anne Birgitta Pessi sanoo.

Kuva: Matti Karppinen

Edellinen artikkeliVäitös nostaa esiin feministin 1400-luvulta
Seuraava artikkeliEnglantilaiset haluavat oman kansallislaulun God Save the Queenin tilalle

Ei näytettäviä viestejä