Poliittisen viestinnän tutkijan, VTT Anu Kantolan mukaan parisuhdeteeman esiinnousu presidentinvaalissa kertoo yhteiskunnan arvomuutoksesta. Pekka Haaviston rekisteröity parisuhde ja ihmisten suhtautuminen siihen on ollut vaalien yhteydessä runsaasti esillä internetin keskustelupalstoilla ja mediassa. Viimeksi aihetta käsitteli näyttävästi keskiviikon Iltalehti. Kantola ei näe teeman esiinnousussa mitään kummallista.
– Presidentti on symbolinen hahmo, jonka kautta yhteiskunta keskustelee siitä mikä on hyvää, sallittua ja hyväksyttävää, Kantola sanoo.
– Tämmöisiä kysymyksiä nousee aina esiin. Tarja Halosen kohdalla kirjoitettiin siitä, että hän on punatukkainen nainen. Myös homokysymys oli jo silloin esillä, koska Halonen oli toiminut Setassa. Silloin se jäi kysymyksenä aika pieneksi eikä Halonen itsekään pitänyt sitä kauheasti esillä, mikä on ihan kiinnostavaa. Tämä on ehkä ollut vaikea kysymys demareiden peruskannattajille.
Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja niihin kytkeytyvä parisuhdekeskustelu ovat nousseet Kantolan mukaan Suomessa pintaan verrattain myöhään.
– Nyt asia on selvästi edennyt. Siitä voi katsoa yhteiskuntien kehitystä. Aina on joku ihmisryhmä noussut vaatimaan oikeuksiaan. Ensin sen tekivät porvarit, sitten työväestö ja maaseudun väestö, naiset ja mustat ja nyt sitten seksuaaliset vähemmistöt. Yhteiskunnassa käydään kamppailua siitä, kuka saa olla mukana julkisessa elämässä ja millä tavalla.
Poliittinen kenttä on käynyt Kantolan mukaan läpi muutosta, jossa perinteiset puolueet ja niiden taustalla ollut luokkajako on hämärtynyt.
– Poliittinen kenttä on liikkeessä. Se liittyy kolmen suuren puolueen ongelmiin. Yhteiskuntaluokat ovat heidän altaan hämärtyneet ja yhteiskunta keskiluokkaistunut. Liikkuvia äänestäjiä on tosi paljon. On tavallisempaa vaihtaa puoluetta kuin äänestää vakipuoluetta. Ihmiset haluavat vaihtaa kantaansa ja tehdä sen näkyväksi.
Kantolan mukaan muutos suosii Timo Soinin kaltaisia poliitikkoja mutta myös Pekka Haavistoa.
– Haavisto on Soinin tyyppinen poliittinen hahmo, joka haastaa kolmen suuren vallan. Haaviston nousu on vähän rinnakkainen ilmiö. Ihmiset uskovat, että nyt ollaan vanhaa valtaa vastaan ja asioita voidaan tehdä eri tavalla. Tämä on Suomessa aika uusia asia. Haavisto on ehdokkaana aika epätodennäköinen, mutta kun hän saa nosteen alleen, moni ajattelee, että ainakin tämä on vähän erilaista kuin ennen, vaikka poliittisia eroja ei hirveän paljon olisikaan.
Poliittisten aatteiden heikentyminen johtuu Kantolan mukaan presidentinvaalissa myös siitä, ettei presidentillä enää ole sisäpoliitista valtaa.
– Näitä vaaleja käydään vähän vanhasta muistista vielä ajatellen Kekkosta. Kyllähän presidentin valta on aika pientä tällä hetkellä.
Vaalin toisella kierroksella ehdokkaat pyrkivät Kantolan mukaan toistensa tonteille. Sauli Niinistö pyrkii Kantolan mukaan olemaan liberaalimpi ja Haavisto konservatiivisempi.
– Toisella kierroksella taistelu kiihtyy ja molemmat yrittävät mennä sinne toisen tontille. Niinistöllä oli lehdessä näyttävä ilmoitus syrjäytymisestä ja nuorista, mikä on ollut Haaviston ydinsanomaa. Samanlainen taktiikka on kaikilla puolueilla, jotka hakevat naapurin tontilta liikkuvia äänestäjiä.
Hän ei ryhdy ennustamaan tuleeko parisuhdekysymyksestä ratkaiseva presidentinvaalin lopputuloksen kannalta.
– Saa nähdä. On hyvä, että keskustelua käydään. Tämä on hieno vaali, jos se herättää ihmisten intohimoja ja kiinnostusta. On demokratian kannalta hieno juttu, että ihmiset innostuvat, Kantola sanoo.