Matti Revon käynnistämässä oppikeskustelussa on uutta sen julkisuus, sanoo dosentti, herätysliiketutkija Esko M. Laine.
Hänen mukaansa jo piispa Otto I. Colliander teilasi vuonna 1910 Kotimaa-lehdessä lestadiolaisuuden ja vapaakirkollisuuden ”niiden moittimisesta ja tuomitsemisesta, jotka eivät kuulu näihin hengellisiin liikkeisiin”.
Keskustelua käytiin myös arkkipiispa Mikko Juvan kaudella, mutta se tapahtui kulissien takana. Laine arvelee julkisemman puheen johtuvan vanhoillislestadiolaista liikettä ympäröivästä julkisuudesta.
– Voi olla, että piispoilla on sanomisen tarve ja he reagoivat vanhoillislestadiolaisuutta ympäröivään valtavaan mediamyllytykseen. Ajattelin, että arkkipiispa Kari Mäkisen keväällä esittämä toivomus anteeksipyynnöstä oli hienovaraista ja kohteliasta kritiikkiä. Revon, Irja Askolan ja Tapio Luoman puheet suviseuroissa olivat kovempia puuttumisyrityksiä. Median ja suviseurojen kautta julkitulo on uutta. Selkeästi on laitettu isompi vaihde silmään, Laine sanoo.
Uutta oli Laineen mukaan myös se, että oppia koskeva kritiikki esitettiin Lopella seuraväen edessä. Hän uskoo, että liikkeessä on valmiutta keskusteluun kirkon kanssa, mutta ei usko sen johtavan muutokseen.
– Oppi on lestadiolaisuudessa niin syvästi käytäntöihin sidoksissa, että jos sitä halutaan muuttaa, muutetaan jotakin paljon perustavampaa, Laine sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi arkkipiispa Mäkisen käynnistämän keskustelun siitä, pitäisikö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pyytää anteeksi seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneilta liikkeen jäseniltä.
– Lestadiolaisen kirkkokäsityksen vuoksi on vaikea myöntää, että seurakunta olisi voinut erehtyä. Jos Jumalan todellinen seurakunta on erehtynyt, Siionista tulee inhimillinen instituutio, samanlainen kuin valtionkirkko. Kielteinen vastaus arkkipiispan pyyntöön oli odotettavissa. Erehtymisen myötä liike menettäisi myös rippiarvovaltansa.
– Taustalla on beckiläinen ajatus, jossa kirkon ulkoisella kehällä ovat kaikki sen jäsenet ja sisäisellä kehällä aidosti uskovat. Erehtymisen myöntäminen siirtäisi tätä rajaa, johon herätysliikkeen olemassaolo perustuu, Laine sanoo.
Keskustelu muun muassa vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen kastekäsityksestä on jatkunut Lopen suviseurojen jälkeen vilkkaana piispa Matti Revon Facebook-sivulla.