Tuomas Martikainen. Hänen mukaansa uskonto alkaa olla ulkomaalaisuuden ja ihonvärin ohella yhä tärkeämpi ihmistä määrittävä tekijä.
– Uskonnolla nähdään laajempaa vaikutusta kuin aikaisemmin ajateltiin. Tämä on eurooppalainen kehityskulku, Martikainen sanoo.
Eniten terrori-iskut vaikuttivat mielikuviin islamista. Martikaisen mukaan teoilla oli symboliarvoa, joka nosti aiemmin läsnä olleen kysymyksen esiin uudella tavalla. Monissa muslimeissa iskut herättivät pelkoa. Samalla muuttunut ilmapiiri pakotti islamilaisen yhteisön ottamaan kantaa tapahtuneeseen. Martikaisen mukaan seurauksena oli muun muassa se, että osa islamilaisten yhteisöjen keskeisistä toimijoita on nykyisin paremmin perillä suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta.
Myös uskonnollisten yhteisöjen välinen vuoropuhelu lisääntyi ja mukaan tuli institutionaalisia toimijoita kuten Tasavallan presidentti, ulkoministeriö ja Suomen ekumeeninen neuvosto.
Iskujen kielteisenä seurauksena Martikainen mainitsee voimistuneen islaminvastaisuuden, joka vahvistanut asemiaan kaksien viime vaalien myötä. Se on osa laajempaa maahanmuuttokriittistä liikettä.
– Aktivistijoukossa nämä tuntuvat kulkevan käsikädessä. Maahanmuuttokriittisyys ei kohdistu valtaosaan maahanmuutosta ja maahanmuuttajista laisinkaan. Suomeen saapuvista maahanmuuttajista kaksi kolmesta on lähtöisin Euroopasta. Tämän liikehdinnän pääkohteena on kolmannes maahanmuuttajista, Afrikasta ja Aasiasta tulevat ja muslimitaustaiset maahanmuuttajat. Erilainen kulttuuritausta on se, mikä nähdään niin selvästi erottavana.
Muslimit leimattiin epäilyttäviksi
Syyskuun 11. terrori-iskujen poliittiset vaikutukset alkoivat Martikaisen mukaan näkyä Suomessa vahvemmin 2000-luvun puolivälissä. Uskonto on sen jälkeen huomioitu muun muassa ministeriöiden kotouttamista tukevissa ja maahanmuuttajien radikalisoitumista vastustavissa hankkeissa ja syrjäytymisen vastaisessa toiminnassa.
– EU:n kautta iskujen vaikutukset näkyivät myös terrorismilainsäädännössä ja SUPOn terrorismin vastaisen toiminnan voimistumisessa. Kokonaisuudessa arvioin, että muslimien epäilyttäväksi leimaaminen on vahvempaa julkisen mielipiteen kuin viranomaisten keskuudessa, Martikainen sanoo.
Suomalaisessa valtamediassa aihetta ei Martikaisen mukaan ole paljoakaan käsitelty.
– Ei ole ollut mitään merkittävää tapahtumaa, joka olisi kotiuttanut keskustelun. Julkinen mielipide on näkynyt internetissä ja sosiaalisessa mediassa kasvaneena kommentointina, lehdissä enemmän ulkomaanuutis- ja mielipideosastoilla.
Martikaisen mukaan muslimien epäilyttäväksi leimaaminen näkyy myös siinä millaisia kysymyksiä toimittajat kysyvät Suomen muslimeista.
– Se näkyy kysymysten taustaoletuksissa, kun kysytään onko muslimien joukossa terrorismia kannattavia ihmisiä tai kun islamia tarkastellaan sosiaalisiin ongelmiin kytkeytyvien keskustelujen kautta. Aiheet esimerkiksi huivi- ja minareettikiistoja koskeviin keskusteluihin tulevat pääosin muualta Euroopasta.
Islam-kriittisyyden taustalla on myös suomalainen asenneilmapiiri, joka suosii keskitien uskonnollisuutta. Ovikelloja soittavat Jehovan todistajat tai näkyvästi eri tavoin pukeutuvat muslimit vaativat suomalaisilta sulattelua.
– Uskonnollisuus saa olla vahvaa, kunhan siitä ei tehdä numeroa. Islam-asenteisiin vaikuttaa myös ulkomailta tuleva ongelmakeskeinen uutisointi ja maahanmuuttoon liittyvät sosiaaliset ongelmat Suomessa, Martikainen sanoo.
Ilmoita asiavirheestä