Jussi-Pekka Taavitsainen.
Varhaisimmat ovat ajalta 50 e.Kr.−80 j.Kr. Suurin osa Tuomiokirkon reliikeistä on keskiaikaisia ja peräisin 1300−1400-luvuilta. Mukana on myös reliikkejä, kuten niin sanottu Pyhän Henrikin kallo (kuvassa), joka voitiin jo aiemmassa radiohiiliajoituksessa ajoittaa kristinuskon tuloon Suomeen eli 1100-luvun puolivälin vaiheille.
Tuomiokirkon reliikkikokoelmasta on tutkimuksen tässä vaiheessa tehty 88 ajoitusta. Tutkimushankkeessa selvitetään paitsi luiden, myös kokoelman sisältävien tekstiilien ja muiden materiaalien alkuperä. Kaikkiaan Turun tuomiokirkon katoliselta ajalta olevassa reliikkikokoelmassa on 90 reliikkiä.
Tuomiokirkon pyhäinjäännösten tutkimusta rahoittavat Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Turun tuomiokirkkomuseon ja intendentti Riikka Kaistin kanssa.
Professori Taavitsainen arvioi, että suurimmat reliikit vaativat lukuisia eri menetelmin tehtyjä ajoituksia. Tutkimus jatkuu vielä useita vuosia.
Kun pyhäinjäännökset 1920-luvulla löytyivät kirkosta, löytöä pidettiin merkittävänä, sillä reformaatio pyrki hävittämään pyhäinjäännöskultin. Pyhäinjäännökset toimitettiin vuonna 1924 Turusta Kansallismuseoon Helsinkiin tutkimuksia varten ja ne jäivät vuosikymmeniksi Kansallismuseon kokoelmiin ”epävirallisena talletuksena”. Lopulta ei enää edes muistettu, että ne kuuluivat Turkuun. 83 vuoden kuluttua vuonna 2007 Museovirasto palautti reliikit alkuperäiseen sijoituspaikkaansa Turun tuomiokirkkoon.
Kokoelman muut merkittävät pyhäinjäännökset ovat Pyhän Henrikin värttinäluu, joka on lainattuna Pyhän Henrikin katedraalissa Helsingissä, Pyhän Henrikin pääkallo, Pyhän Birgitan kalotti ja pääkallonmuotoiseksi muotoiltu silkkinen ja sisältä puuvillainen pyhäinjäännös, joka sisältää pusseja, joihin on talletettu luita. Lisäksi kokoelmassa on useita pyhäinjäännöksiä, joissa on mukana pergamenttiliuska. Pääkalloa lukuun ottamatta kaikki muut pyhäinjäännökset ovat Autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkusta, joka sijaitsee edelleen Tuomiokirkossa. Pääkallo löytyi sakariston muurikomerosta.
(Kuva: Turun tuomiokirkon sakariston komerosta löytynyt niin sanottu Pyhän Henrikin pääkallo, joka on ajoitettu 1100-luvun puolivälin paikkeille. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.)