Maailmassa elää tällä hetkellä yli kahdeksan miljardia ihmistä ja he puhuvat noin 7 000 eri kieltä. Kielen ja murteen ero voi kuitenkin olla veteen piirretty viiva. Suomalainen ymmärtää yleensä hyvin vienankarjalaa tai meänkieltä, mutta niitä pidetään silti eri kielinä. Ruotsin, norjan ja tanskan kielten puhujat voivat myös melko helposti ymmärtää toisiaan.

Toisaalta vaikkapa arabian ja kiinan kielet ovat todellisuudessa yleisnimi monille eri murteille ja sukulaiskielille. Niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan ilman koulussa opitun modernin standardiarabian tai yleiskieleksi nousseen mandariinikiinan käyttöä.

Mandariinikiina onkin 900 miljoonalla puhujallaan maailman puhutuin äidinkieli. Suomea puhuu äidinkielenään runsaat viisi miljoonaa ihmistä, eikä se ole edes maailman sadan puhutuimman kielen joukossa. Silti suomi on Suomessa lain turvaama virallinen kieli ja käytännössä Suomessa asuvien yhteinen kieli. Suomi on myös yksi EU:n 24 virallisesta kielestä.

Maailman osatuin kieli on kuitenkin tällä hetkellä englanti. Sitä käyttää äidinkielisten puhujien lisäksi ehkä miljardi ihmistä.

KIELI ON enemmän kuin vain tietty symbolijärjestelmä. Tietyn kieliyhteisön jäsen aistii, kokee ja jäsentää ympäröivää maailmaa kielensä avulla. Jos eri kieliä äidinkielenään käyttävät yksilöt, ihmisyhteisöt tai kansat eivät oikein ymmärrä toisiaan, on aika kurkistaa myös kielien sisälle.

Kielet liittyvät kiinteästi kulttuuriin. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopiston yleisen kielitieteen professori Michael Rießler.

– Kielen rakenne, siis kielioppi ja sanasto, vaikuttaa maailmankuvaamme.

Rießler viittaa esimerkkinä japanilaisiin, joiden kielessä on monimutkainen kunnioitusta osoittava terminologia. Se heijastuu Japanin yhteiskuntaan.

– Emme voi sanoa, että näin olisi japanin puhujien kulttuurin vuoksi, vaan he katsovat yhteiskuntaa eri tavoin kielensä vuoksi.

On myös kieliä, joista esimerkiksi puuttuvat verbien aikamuodot.

– Se ei tarkoita, etteivät he ymmärtäisi ajan kulumista, mennyttä tai tulevaa. He vain kuvaavat niitä eri tavalla, koska kielioppi kuvaa niitä eri tavalla.

Suomen kielessä ei ole persoonapronominin gender-jakoa, eli jakoa eri sukupuoliin. On vain ”hän”. Rießlerin mukaan suomalaiset toki ymmärtävät sukupuolien eron, mutta ero ei puheessa ole niin silmiinpistävä kuin germaanisissa kielissä.

– Suomalaiselle puhujalle ero voi olla poissa mielestä, toisin kuin esimerkiksi saksan puhujille, joille sukupuolien ero on läsnä puheessa koko ajan.

Oma lukunsa on kielten sanavarasto. Rießler huomauttaa, että usein esimerkkinä mainitut inuitien kielten lukuiset lunta tarkoittavat sanat ovat hieman klisee eivätkä ihan tottakaan, mutta toisaalta vaikkapa länsimaisissa kielissä on valtava autoiluun liittyvä sanasto.

Ja sanat liittyvät vahvasti kulttuuriin.

– Jos liikkumisen tavat tulevaisuudessa muuttuisivat vaikka omalla dronella lentämiseen, niin ehkä autosanasto sitten jäisi pois, Rießler pohdiskelee.

Eri kielet voivat myös jakaa valon spektrin väreiksi eri tavoin. Suurin osa siitä, mitä suomalainen kutsuisi vihreäksi, onkin japanilaisen mielestä sinistä.

Eläimet viestivät monin eri tavoin. Ne voivat varoittaa vaarasta, puolustaa reviiriään, kertoa ravinnon sijainnista tai kutsua poikasiaan. Keinoina ovat ruumiinkieli, hajut ja ääntely. Monissa tapauksissa voi sanoa, että eläimillä on kieli.

Mutta vain ihmisellä on monipuolinen, hänen valtavia sielunkykyjään kuvastava puhuttu kielensä. Kieltä voi luonnehtia symbolijärjestelmäksi, jolla viitataan ympäröivään ja mielensisäiseen todellisuuteen.

Imperialismi ja monet muut tekijät hävittävät kieliä

PÄIVITTÄINEN ELÄMÄMME, sosiaaliset suhteemme, työmme ja yhteiskunnallinen elämä, koko inhimillinen kulttuurimme, nojaa puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen.

Tämän ymmärsivät jo muinaisajan ihmiset. Kun Jumala Raamatun kertomuksessa Baabelin tornista sekoitti ihmiset erikielisiin ryhmiin, kävi yhteistyö mahdottomaksi.

Kreikkalainen filosofi Aristoteles taas ajatteli, että vain sielullinen, mielikuviin pystyvä olento voi tuottaa ääntelyä, joka on jollakin tavalla merkityksellistä.

Tulevaisuudessa tekoäly epäilemättä haastaa ihmisen puhekielen monopolin. Toisaalta tekoäly on ihmisen itsensä luomus, eikä tietoinen itsensä – ainakaan vielä.

Tämän hetken maailmassa hallitsee joukko suuria kieliä. Ne eivät ole suuria siksi, että ne kielinä olisivat muita parempia tai kehittyneempiä. Mutta niiden käyttäjämäärät ovat suuria, niitä puhutaan hyvin laajalla alueella ja ne ovat tärkeitä kaupankäynnin, populaarikulttuurin ja viestinnän välineitä.

Tietyt kielet voivat olla myös taloudellisesti, poliittisesti, kulttuurisesti ja sotilaallisesti voimakkaiden valtioiden väestön pää- tai virallisia kieliä.

Varsinkin arabia, englanti, espanja, hindi, mandariinikiina, portugali, suahili ja venäjä ovat levinneet laajalti. Ne ovat lingua francoja, yleiskieliä. Usein ne voivat syrjäyttää muita kieliä, joiden käyttäjät vaihtavat eri syistä kielensä toiseksi. Esimerkiksi Venäjän monet suomensukuiset kielet, Amerikkojen alkuperäiskielet tai Kiinan vähemmistökielet ovat vain kotikielten asemassa tai uhanalaisia.

Professori Rießlerin mukaan imperialismi ja monet muut tekijät hävittävät kieliä. Niitä kuolee maailmassa koko ajan, kun niiltä loppuvat käyttäjät.

– Se on surullista. Mutta se ei ole suurten kielien itsensä syytä. Ongelmana ovat ne syyt, jotka johtavat kielenvaihtoon, Rießler sanoo.

Yksi syy kielten taantumiseen tai häviämiseen eri puolilla maailmaa on lisääntyvä koulutus, jos se ei ota paikallisia kieliä huomioon. Hyvin suuressa osassa maailmaa alkuperäiskansoihin kuuluvat vähemmistötkin opiskelevat maan suuren enemmistön kielellä.

Rießler toteaa, miten esimerkiksi Afrikassa englanti, ranska tai portugali hallitsevat koulutuksen kielenä, vaikka ihmiset muuten puhuvat eri afrikkalaisia kieliä.

– Nykyisin siellä on myös monia paikallisia ihmisiä, joiden äidinkieli todellisuudessa on esimerkiksi ranska.

Myös kauppa, joukkoviestintä ja poliittiset järjestelmät voivat suosia tiettyjä kieliä toisten kustannuksella.

Rießler näkee, että pientenkin kielten ”saaminen takaisin” on kyllä mahdollista, jos niitä tietoisesti elvytetään.

– Tällöin lapsetkin saavat oppia omaa kieltään.

Maailmassa monet ihmiset ovat Rießlerin mukaan aina olleet monikielisiä. Kylissä ja muissa yhteisöissä puhutaan eri kieliä, jotka kohtaavat ja vaikuttavat toisiinsa.

– Globaalisti esimerkiksi useimpien eurooppalaisten valtioiden yksikielisyys on poikkeus, Rießler huomauttaa.

Euroopassa on Rießlerin mukaan ”mieliin kulttuurisesti poltettu ajatus”, että maassa on vain yksi kieli.

– Kansallisvaltio-ajattelu on täällä ollut kielen muokkaamaa. Jossain määrin tämä ajatus on voitu omaksua eurooppalaisilta myös muualla maailmassa.

Rießlerin mukaan on myös tilanteita, jossa yhtä kieltä käytetään yhdessä kontekstissa ja toista toisessa.

Venäjän suurilla lentoasemilla kaikki kyltit ovat myös mandariinikiinaksi

KIELTEN KÄYTTÖALUEET ja -kontekstit ovat jatkuvassa muutoksessa. Taustalla vaikuttaa usein myös kaupan ja politiikan kehitys. Toisaalta myös populaarikulttuuri on tehnyt esimerkiksi englannista maailmassa suosittua, mutta samoin vaikkapa anime, kulinarismi sekä J-pop ja K-pop ovat lisänneet kiinnostusta japaniin ja koreaan.

Kenttätyössä Venäjällä joitakin vuosia sitten ollessaan Rießler teki mielenkiintoisen havainnon kiinan kielestä.

– Esimerkiksi Venäjän suurilla lentoasemilla kaikki kyltit ovat myös mandariinikiinaksi. Venäjällä myös opiskellaan kiinaa. Minulle on selvää, että kiinan merkitys siellä kasvaa, kun Venäjä avautuu uusille kontakteille Kiinan kanssa.

Myös uskonto on ihmismielen ja kulttuurin muiden ulottuvuuksien tavoin kielestä riippuvainen. Ihmisellä voi olla ei-verbaalisia uskonnollisia, esimerkiksi mystisiä kokemuksia ja tunteita. Mutta miten hän ajattelisi niitä ilman kieltä?

Maailmassa on joukko kieliä, joita voitaisiin luonnehtia uskonnon kieliksi tai ”pyhiksi” kieliksi. Sellainen on uskonyhteisön jumalanpalveluksien, liturgian tai rituaalien kieli, tai teologian tai pyhien kirjoituksien kieli.

Uskonnollinen kieli voi olla myös šibbolet (Raamatun Tuom. 12:5–6) – se voi erotella omat ja ulkopuoliset

Tällaisia ovat esimerkiksi Koraanin arabia, Vanhan testamentin heprea, hindulaisuuden sanskrit, zarathustralaisuuden Avestan kieli, šintolaisuuden keskiajan japani, Uuden testamentin koinee-kreikka, Egyptin alkuperäisten kristittyjen kopti, Lähi-idän kristittyjen aramea (syyria), kirkkoslaavi, Yhdysvaltojen amissien ja mennoniittien pennsylvaniansaksa ja tietenkin latina.

Pyhä kieli on tyypillisesti lähinnä yhteisön uskonnollisen kontekstin kieli, mutta aina niin ei ole.

Kieli vaikuttaa aina suuresti myös uskonnollisen tradition tulkintaan. Siksi esimerkiksi pappien olisi hyvä hallita myös Raamatun alkukieliä.

Uskonnollinen kieli on usein aivan oma kontekstisidonnainen kielen rekisterinsä. Joskus se jähmettyy ”kaanaankieleksi”, joka säilyttää oikeana pidettyä uskonperintöä. Tämä voi toimia niin kauan, kuin yhteisö ymmärtää kaanaankieltä.

Uskonnollinen kieli voi olla myös šibbolet (Raamatun Tuom. 12:5–6) – se voi erotella omat ja ulkopuoliset.

Ihmiskunta on monikielinen. Kielet ovat rikkautta, sillä niiden kautta katsottuna yhteinen maailma on aina hieman erilainen. Erikielisten ihmisten ja yhteisöjen olisi myös hyvä tulla rauhassa toimeen keskenään.

Professori Rießlerin mukaan monikielisyys on hyvä asia ja sitä tarvitaan lisää. Kaikki kielet ovat arvokkaita.

– Jos on kieliyhteisö, ei se ole tärkeää, kuinka iso se on, jos kieltä kuitenkin käytetään ja se siirtyy seuraavalle polvelle. Silloin tilanne pysyy stabiilina, vaikka käytettäisiin muitakin kieliä, Michael Rießler sanoo.

Jutussa on käytetty myös erilaisia kielitieteellisiä verkkolähteitä.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä