Toukkapiiri myötäelää vauvaperheen ilot ja surut

On tiistaiaamu ja kello lähenee kymmentä. Mäntsälän seurakuntakeskuksen eteisessä joukko äitejä kuorii vauvoja ulkovaatteistaan. On kerran viikossa kokoontuvan Toukkapiirin, ”Toukkiksen” aika.

Seurakuntasalin pehmeillä peitoilla vuoratulle lattialle vauvat pääsevät pötköttelemään, mönkimään, konttaamaan tai kävelemään. Äidit istuvat lattialle heidän ympärilleen.

Kynttilän sytytyksen ja alkulaulun jälkeen jokainen jakaa vuorollaan ryhmälle kuulumisiaan.

– Ensimmäiset synttärit on juhlittu. Suussa on kolmas hammas, kävelyä opetellaan ja otsassa on kuhmu, yksi äideistä kuvailee.

Toinen huokaa, että yöt ovat tätä nykyä yhtä jumppaa. Liikkumisen harjoittelu tulee uniin ja nostaa juuri konttaamaan opettelevaa pikkumiestä pystyyn monesti yössä.

Myös isompien sisarusten tuomat haasteet puhuttavat; aikaa ja huomiota kun täytyisi riittää sekä vauvalle että isoveikalle tai -siskolle. Joku on juuri lopettanut imettämisen, ja kertoo riemuissaan yhtenäisistä yöunistaan.

Yksi äideistä kertoo yllättyneensä mukavasta vauvateatterikokemuksesta ja suosittelee sitä muillekin. Vaikka kokemukset ja kertomukset ovat jokaisella erilaisia, kaikki tuntuvat kiinnostavan äitejä aivan yhtä paljon. Ymmärryksen ja myötäelämisen ilmapiiri on käsin kosketeltava.

Vapaaehtoiset suunnittelevat lukukauden ohjelman ennakkoon

Toukkapiiri on suunnattu sylivauvoille ja heidän vanhemmilleen. Enimmäkseen mukana on ollut äitejä, mutta on muutama isäkin joskus uskaltautunut joukkoon.

Toukkiksessa voi olla vielä sen lukukauden loppuun, kun lapsi on täyttänyt vuoden. Kävelevän ja juoksevan vipeltäjän kanssa on sopiva aika siirtyä esimerkiksi seurakunnan perhekerhoon.

– Ajatuksena on, että vauvojen ikäjakauma on melko pieni, eikä mukana ole isompia sisaruksia. Näin me äiditkin voimme istahtaa alas levollisin mielin, kertoo Anu Ollila, juuri vuoden täyttäneen Ellan äiti ja yksi Toukkiksen neljästä vapaaehtoisesta vetäjästä.

Seurakunta tarjoaa Toukkapiirille tilan ja tarjottavat. Vetäjät ovat vanhempia muiden joukossa. Heidän tehtävänään on huolehtia muun muassa kahvin ja teen keittämisestä sekä tilan järjestelystä ennen kerhoa ja sen jälkeen.

He vastaavat myös vanhempia kiinnostavan, ajankohtaisen ohjelman suunnittelusta sekä vierailijoiden kyselemisestä ja varaamisesta. Tänä syksynä toukkisten aiheina ovat olleet muun muassa erilaiset vauvaharrastukset, perheliikunta sekä kirjaston ja MLL:n toiminta.

Kahdesti vuodessa Toukkapiirissä vierailee valokuvaaja ja jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina seurakunnan edustaja.

Tällä kerralla ohjelmasta vastaa lasten fysioterapeutti ja sirkuskoulun opettaja Mira Qvick, joka opastaa äitejä lapsen motorisen kehityksen tukemisessa ja antaa heille vinkkejä muun muassa ensimmäisten kenkien valintaan. Äidit pääsevät myös kokeilemaan helppoja ja hyödyllisiä vauvojen kanssa tehtäviä liikkeitä ja temppuja.

Anu Ollila kertoo, että toukkiksen porukka on mukava. Kuppikuntia ei ole, ja uusillekin tulokkaille mennään juttelemaan. Hän arvelee, että järjestetty ohjelma pienentää kynnystä tulla ryhmään ensimmäistä kertaa.

– Lukukauden ohjelma jaetaan etukäteen. Näin voi miettiä, mikä kiinnostaa ja mitä haluaa tulla kuntelemaan.

Tärkeintä on kiireettömyys ja vertaistuki

Kun kyselen äideiltä kokemuksia Toukkapiiristä, he kuvailevat kokoontumisia ihanan rauhallisiksi ja kiireettömiksi. Kaikissa kommenteissa korostuu vertaistuen merkitys.

– Varsinkin ensimmäisen vauvan kanssa on tärkeää saada jakaa omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Kaikki kun on niin uutta, sanoo 10 kuukauden ikäisen Einon äiti Anni Granroth.

Kerhon tämänhetkisen kuopuksen, 9-viikkoisen Iinan äiti Päivi Salenius on samoilla linjoilla.

– Esikoiseni valvotti kovasti öisin. Täällä oli lohdullista kuulla, että moni muukin oli ihan samassa tilanteessa. Nyt kuopuksen kanssa on ollut helpompaa, mutta aikuisten seura ja vertaistuki on silti tervetullutta.

Moni kertoo saaneensa ryhmästä myös pysyviä ystäviä.

– Kun sain esikoisemme, olimme vastikään muuttaneet Mäntsälään, enkä tuntenut täältä ketään. Toukkapiiristä löytyi ystäviä, jotka ovat säilyneet ihan näihin päiviin asti, Mira Qvick kertoo.

Alkuidean piirille sosionomiopiskelijoilta

Mäntsälän seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajan Piia Muurikaisen mukaan Toukkapiiri sai alkunsa vuonna 2011 kahden sosionomiopiskelijan lopputyöstä.

– Toisella heistä oli oma vauva, joten piirin kehitteleminen lähti liikkeelle vauvaperheen vanhempien tarpeista ja toiveista. Toukkapiiri -nimikin on heiltä lähtöisin. Olen kuullut, että vastaavanlaista toimintaa samalla nimellä on tätä nykyä muissakin seurakunnissa.

Kello alkaa lähestyä puolta päivää, ja äidit siirtyvät keskustelemaan kahvi- ja teekupposten ääreen. Osa vauvoista tankkaa rinta- tai pullomaitoa ja soseitaan. Osa alkaa jo hieroskella silmiään siihen malliin, että on aika lähteä kotiin ja päiväunille.

Viikon päästä Toukkapiirissä on vierailijana SPR:n sairaanhoitaja, joka tulee kertomaan lasten ensiavusta.

Kuvat: Irja Ketola. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.

1. Toukkapiirin rauhallisessa tunnelmassa viihtyvät sekä vauvat että vanhemmat.

2. Etualalla Eino, 10 kk.

Lue myös:

Kirja- ja levyarvio: Uudet vauvalaulut riemastuttavat

Synnytyksen jälkeinen masennus johdatti kristilliseen vauvateatteriin

Seurakunta ja päiväkodit tekevät Raumalla yhteistyötä lasten tunnekasvatuksessa

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Opiskelu ja harrastaminen auttavat irrottautumaan sodan kokemuksista” – Tätä on pakolaisleirin arki
Seuraava artikkeliKirja-arvio: Eero Huovinen puhuu väsymättä Jumalasta ja tekee yksityiskohdista merkityksellisiä

Ei näytettäviä viestejä