Toiminnallinen tulos pakkasella vuodesta 2008 alkaen – Kansanlähetys aloittaa yt-neuvottelut

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys aloittaa yhteistoimintaneuvottelut 25. lokakuuta, kerrotaan lähetysjärjestön verkkosivuilla.

Yt-neuvottelut koskevat järjestön koti- ja ulkomaantyötä sekä Kansanlähetysopistoa, mutta eivät Kansanlähetyksen piirijärjestöjä. Neuvottelujen piirissä on 116 työntekijää.

Kansanlähetyksen toiminnallinen tulos on ollut negatiivinen vuodesta 2008 alkaen. Alijäämiä on katettu testamenteilla ja myymällä omaisuutta. Viime kesäkuussa ensimmäisen talousarvion kokoamisen jälkeen tulos oli noin 480 000 euroa negatiivinen.

Liittohallitus ja liittokokous antoivat johtoryhmälle tehtäväksi laatia vuoden 2018 talousarvion siten, että toiminnallinen tulos ilman testamenttituloja on positiivinen. Korjaavia toimenpiteitä on tehty jo usean vuoden ajan, mutta ne eivät ole olleet riittäviä.

”Meillä ei ole aarrekammiota”

Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoo Kotimaa24:lle, että kuuden viikon neuvottelujen aikana kartoitetaan järjestön tulonlähteet. Kansanlähetys neuvottelee kotimaassa toimivien 17 itsenäisen piirijärjestön kanssa tulevat kannatuspäätökset ja tekee arviota tulevasta varainhankinnasta. Ulkomaantyöntekijät käyvät läpi omien alueidensa budjetit.

Odotettavissa olevien tulojen määrä sanelee sopeuttamistarpeet. Paljon riippuu vapaaehtoisesta kannatuksesta.

– Jos mikään ei muutu nykyisestä, konkreettisia toimenpiteitä on tehtävä, Tuovinen sanoo.

Yt-neuvotteluissa voidaan keskustella työntekijöiden osa-aikaistamisista, lomauttamisista tai irtisanomisista. Neuvottelujen tulokset ovat selvillä joulukuun puolivälissä. Tuovinen myöntää, että prosessi on rankka.

– Sen läpikäyminen on kuitenkin tärkeää, ettei tarvitsisi joka välissä miettiä, miksi rahat ovat vähissä. Voimme samalla pohtia toimintamme tehokkuutta ja esimerkiksi työnkuvia, Tuovinen kertoo.

Tuovinen kertoo suhtautuvansa tilanteeseen kaikesta huolimatta luottavaisin mielin. Tavoitteena on oikaista järjestön taloutta pitkäjänteisesti, jotta työ ulkomailla voisi jatkua.

– Ei meillä ole aarrekammiota täällä Ryttylässä. Kansanlähetyksen rahat käytetään työhön, jota se tekee, Tuovinen toteaa.

Kuva: Philippe Guiessaz. Vuoden 2017 Kansanlähetyspäivät pidettiin Ryttylässä.

Edellinen artikkeliPiispa Kalliala Radio Deissä: Herätysliikkeet ovat rikkaus, kun ne pysyvät kirkon piirissä
Seuraava artikkeliJuhlaviikko huipentaa Kangasalan seurakunnan 650v. juhlavuoden

Ei näytettäviä viestejä