Teologia.fi pohtii pyhää maata – niin Palestiinassa kuin Intiassakin

Teologia.fi tarttuu tuoreessa teemakokonaisuudessaan monipuolisesti pyhän maan käsitteeseen. Artikkeleissa pohditaan, miten pyhä liittyy uskonnollisessa ajattelussa maahan ja luonnon muovaamiin maamerkkeihin, paikkoihin ja tiloihin.

Intialaiseen henkisyyteen ja hindulaisuuteen perehtynyt uskontotieteilijä Johanna Jylhä kertoo artikkelissaan siitä, miten Intian niemimaa nähdään hinduperinteessä elävänä jumalatattarena ja siten pyhänä.

”Intialaiset joet, vuoret, kukkulat, luolat, metsiköt, järvet, merenrannat ja kaupungit on tuhansien vuosien ajan yhdistetty tiettyihin jumalhahmoihin ja hindulaisuuden myyttisiin kertomuksiin, minkä vuoksi niistä on muodostunut tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja”, Jylhä kirjoittaa.

Hän puhuu pyhästä maantieteestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Sitä rakentavat erityisesti lukemattomat pyhiinvaeltajat.

”Esimerkiksi Varanasiin ihmiset ovat tulleet suorittamaan uskonnollisia riittejä yli 2 500 vuoden ajan kyllästäen näin kaupungin uskonnollisten tunteiden ja antaumuksen ilmapiirillä. Samalla he ovat tuottaneet ja tuottavat edelleen elettyä, ruumiillista ja yhteisöllistä pyhän maantiedettä.”

Teologia.fi:n artikkeleissa pohditaan myös varhaiskristittyjen suhdetta pyhiinvaelluksiin, keskiaikaisen pyhiinvaelluskäytännön kehitystä Euroopassa sekä Jerusalemia pyhiinvaelluspaikkana.

Juha Pakkalan mukaan Vanhassa testamentissa ei puhuta pyhästä maasta eikä sen sivuilta löydy yksiselitteistä käsitystä siitä, mitä on pyhä. Vanhassa testamentissa korostuu sen sijaan ajatus luvatusta maasta, jossa israelilaiset saavat asua, mikäli noudattavat Jumalan käskyjä.

”Tekstit osoittavat, että maa kuuluu viime kädessä Jumalalle myös sen jälkeen, kun Israel on ottanut maan haltuunsa,” Pakkala kirjoittaa.

Risto Nurmela käy omassa artikkelissaan läpi sitä, miten käsitykset Palestiinasta pyhänä maana, luvattuna maana ja menetettynä maana ovat muotoutuneet ja muotoutuvat juutalaisten historian, antisemitismin ja alueen geopolitiikan myötä.

Artikkeleissa tutkitaan myös uskonnollista sionismia, ekoteologiaa ja paikan teologiaa, pyhien paikkojen lajirikkautta ja pyhän käsitteen määrittelyä.

Kuva Jerusalemista: Olli Seppälä

Edellinen artikkeliJyri Komulainen blogissa: ”Kirkolla on pysyvä pulma, ja se on Jeesus”
Seuraava artikkeliProfessori: ”Raamatun vaikeat kohdat ovat tärkeitä”

Ei näytettäviä viestejä