Suomeen on saapunut viime aikoina ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ennen kaikkea sotien runtelemilta alueilta. Kun he alkavat aikanaan saada turvapaikkapäätöksiä, seurakunnille voi tulla pyyntöjä suojan tarjoamisesta.
Suomen ekumeeninen neuvoston laatima Kirkko turvapaikkana -opas vuodelta 2007 antaa neuvoja siitä, miten kirkot voivat suojella apua pyytäviä.
Kun turvapaikanhakijat alkavat saada kielteisiä päätöksiä, he saattavat kääntyä seurakuntien puoleen, arvioi Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
– Varmasti tulee paljon pyyntöjä. Tämä on asia, joihin seurakunnissa olisi hyvä varautua. Vuoden sisällä ruuhka kasvaa, hän arvelee.
Tällä hetkellä Mikaelinseurakunta hoitaa noin viiden suojaa pyytäneen ihmisen asioita. He eivät kuitenkaan liity käynnissä olevaan turvapaikkaa etsivien liikehdintään, vaan heidän asioitaan on hoidettu jo pidempään. Lehikoinen tietää, että myös muut Turun seurakunnat tarjoavat suojaa turvapaikanhakijoille.
Lehikoinen on lähiaikoina menossa kouluttamaan Harjavallan seurakunnan väkeä. Paikkakunnalle tulee uusi vastaanottokeskus.
– Kerron meidän käytännöistämme ja siitä, miten me olemme näiden asioiden kanssa hanskanneet. Se on heille uudenlainen tilanne.
Vaaditaan pelkojen kohtaamisen taitoa
Kirkkohallituksessa pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia kertoo, ettei seurakunnista ole toistaiseksi haettu laajasti suojaa meneillään olevan turvapaikanhakuaallon aikana.
– Vielä ei näy merkkejä. Tällä hetkellä ennakoisin, että seurakunnilla pitäisi olla ennen kaikkea kykyä käsitellä ihmisten paluun pelkoa, sitä hätää ja ahdistusta, mikä nousee, jos he saavat kielteisen päätöksen.
Laihia muistuttaa, että seurakuntien pitää olla rohkeita kohtaamaan kielteisen päätöksen saavien pelkoja ja kysymyksiä.
– Se on asia, joka voisi olla seurakunnissa työntekijöiden taitoa, miksei myös kaikkien hyväsydämisten, vapaaehtoisten ja ystäväperheiden tehtävä. Se on henkistä tukea. Sillä tavalla ehkä voitaisiin joitakin ihmisiä rauhoittaa ja helpottaa palaamista.
Laihian mukaan seurakunnat voivat esimerkiksi olla yhteydessä palautettavien kotimaahan. Yhteydellä paikallisiin seurakuntiin tai ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöihin voi helpottaa ja valmistaa kotiin palaamista. Joku voisi olla vastassa määränpäässä.
Jos ihminen pyytää seurakunnalta konkreettista suojaa, tilanteet on Laihian mukaan ratkaistava tapaus kerrallaan.
– Vaikea sanoa, tuleeko suojaa pyytäviä paljon. Varmaan tulee ainakin yksittäisiä tapauksia, jotka turvautuvat kirkkoon. Suurin osa ihmisten tilanteista voidaan ratkaista ihan ilman mitään fyysisen suojan tai asumisen ratkaisemista. Pääasia, että asiaa ryhdytään avaamaan yhteistyössä.
Laihian mukaan pakolaisten ja maahanmuuttajien kohtaamista opetetaan nykyisin kirkon henkilöstökoulutuksessa.
– Säännöllisesti on tarjolla tietoa ja osaamista lisäävää koulutusta. Nyt järjestetään myös tilauksesta konsultatiivista tukea seurakunnille ja täsmäkoulutusta.
Koulutusta organisoivat hiippakuntasihteerit. Myös Marja-Liisa Laihia on kirkkohallituksessa käytettävissä ja tavoitettavissa.