Tapio Luoma pohti Kansan Raamattuseuran Sanan suvipäivien seurakuntaseminaarissa uskosta puhumisen vaikeudesta ja siitä, miksi uskonnolliselle keskustelulle on vaikea löytää tilaa.
Luoman mielestä viimeaikaiset julkiset keskustelut vihapuheesta herättävät niin ikään laajemman kysymyksen, missä määrin omana aikanamme ymmärretään tai edes siedetään yksittäisen ihmisen hengellisen elämän ilmauksia.
”Hengellinen elämä on toisaalta edelleen läsnä niin sanotussa julkisessa tilassa. Jokainen kirkkorakennus kertoo omalla tavallaan hengellisestä elämästä. Kuolinilmoituksissa kerrotaan edelleen, että vainaja on siunattu tai hänet siunataan. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että vaikka nykyisin mielellään puhutaan ajasta ennen ajanlaskumme alkua ja ajasta ajanlaskumme jälkeen, meidän ajanlaskumme lähtökohtana on kirkon Herran, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymä.”
Piispa kysyi myös, onko rohkea hengellisyys uhattuna siksi, että ihmiset arkailevat uskonilmaustensa mahdollisesti nostattamia reaktioita. Uskonnollisen elämän ilmaukset ovat omiaan herättämään kummastusta ja kiusaantuneisuutta.
”Paavalin ajatusta soveltaen voisi sanoa, että luottamus ei ole niin vahvaa kuin olisi toivottavaa. Kristillisen uskon ja hengellisen elämän ilmaukset eivät herätä luottamusta, jos ne koetaan kiusallisina, pelottavina ja ahdistavina.”
”Tässä asiassa suomalaisen kristikansan on hyvä katsoa peiliin. Minun uskoni ja varsinkin sen ilmaiseminen voivat olla monille ihmisille liikaa sen vuoksi, että he ovat kokeneet uskonasiat luotaantyöntävinä uskovaisina tunnettujen ihmisten edesottamusten vuoksi. Jos kenen tahansa pääasiallinen kokemus hengellisestä elämästä on havainto, että uskovaiset ovat tuomitsevia, toisten näkemyksiä vähätteleviä ja käännyttämään pyrkiviä, on selvä, että sana luottamus ei tätä asennoitumista kuvaa. Tekopyhäksi ja omahyväiseksi nähdyn uskonnollisuuden todistusvoima on mitätön.”
”Jumalan pelosta nouseva rohkeasti hengellinen elämä herättää Paavalin mukaan ihmisten luottamuksen. Sen se tekee juuri siksi, että kristitty tajuaa olevansa paljaana Jumalan edessä, täysin riippuvainen hänestä. Silloin ei voi laittaa vähääkään painoa sille, miten vahvaa on usko tai kuinka rohkeasti sitä pystyy ilmaisemaan tai miten suoraan uskaltaa Jumalan totuuksia julistaa. Kaikki on Jumalan varassa. Ihminen ja hänestä nouseva hengellisyys häipyy taka-alalle ja tilalle nousee se Kristuksen rakkaus ja armo, jotka Pyhä Henki synnyttää. Silloin ei pidetä esillä ihmisen uskoa tai uskovaisuutta vaan itseään Kristusta. Ja kun hän saa kohdata ihmisen, ei voi syntyä muuta kuin luottamusta. Rohkea hengellisyys ankkuroituu siis aina Jumalan pelkoon, siihen, mitä Jeesus Kristus on eikä koskaan siihen, mitä me ihmiset olemme”, Luoma sanoi.
Suvipäiviä vietetään Lohjan Vivamossa. Seurakuntaseminaari oli ohjelmassa perjantaina.
Lue puhe kokonaan täältä (pdf)
Ilmoita asiavirheestä