Vaikka tänään tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun naiset saivat Suomessa äänioikeuden, ei naisten äänen kuuluminen yhteiskunnassa ole edelleenkään itsestäänselvyys.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen toteaa Kotimaa24:lle, että naisten oikeuksien edelläkävijän maine on ansaittu Suomessa kovalla työllä ja saatu aikaan asteittain, eivätkä saavutukset pysy automaattisesti.
– Joitakin vuosia sitten puolet puoluejohtajista oli naisia, mutta nykyään naispuheenjohtaja on vain kristillisdemokraateilla. Myös elinkeinoelämän johtotehtävät ovat hirveän miehisiä, nainen pörssiyhtiön johdossa on harvinainen poikkeus, Mäkinen sanoo.
Mäkisen mukaan naisten tasa-arvoon kohdistuu myös monia akuutteja uhkia. Hallituksen asialistalla olevat asiat kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden murtaminen, kunnallisten palvelujen ja etuuksien leikkaaminen sekä julkisen puolen työpaikoilla tapahtuvat määräaikaisuusehtojen tai kelpoisuusehtojen väljennykset huolestuttavat tasa-arvovaltuutettua kovasti.
– Kun naisvaltaisten alojen osaamisvaatimuksia heikennetään, tämä merkitsee todennäköisesti palkkojen laskua, mikä johtaa yhä suurempiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin ja siihen, että naisten kyky elättää itseään vaarantuu.
– Jo nyt julkisen puolen pienipalkkaiset naiset ja palvelualojen kehnoimmin palkatut naiset elävät tilanteessa, jossa kokopäivätyöstä saatu palkka ei riitä asumiskuluihin, ruokaan ja työmatkakuluihin.
Evankelis-luterilainen kirkko saa kiitosta, yliopistomaailma risuja
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on toiminut Pirkko Mäkisen mukaan tasa-arvoasioissa hyvin, kun se salli aikanaan naispappeuden ja tulkitsee nykyisin omantunnonvapautta niin, etteivät naispappien kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät henkilöt voi edetä kirkon viroissa.
Toisaalta hän kiinnittää huomiota siihen, että ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa naisten pappeus ei edelleenkään ole mahdollinen. Lisäksi esimerkiksi islam ja juutalaisuus asettavat varsin tarkkojakin rajoituksia naisten roolille uskonnonharjoittajina.
– Uskontojen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan eikä maallinen oikeus yleensä puutu näihin asioihin. Kaikki uskontokunnat joutuvat kuitenkin seuraamaan aktiivisesti maallisen yhteiskunnan kehitystä ja uudistuksia ja ottamaan muutoksiin kantaa. Vähitellen tasa-arvokehitys kulkeutuu yhteiskunnasta myös uskontoihin, Mäkinen sanoo.
Tasa-arvovaltuutetussa herättää suurta kummastusta se, että yliopisto-opiskelijoista reipas enemmistö on naisia ja nykyisin naiset tekevät väitöskirjojakin enemmän kuin miehet, mutta silti yliopistojen professoreista naisia on edelleen vain 30 prosenttia.
Kolmannen sektorin järjestöissä naisten asiantuntemusta usein arvostetaan ja he toimivat myös johtotehtävissä, mutta tällä kentälläkin poikkeuksen tekevät työmarkkinajärjestöt. Niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin johto on hyvin pitkälti miesten käsissä.
Mikä sitten hidastaa naisen tietä huippujohtajaksi niin yrityselämässä, kunnissa, yliopistoissa, valtiossa kuin työmarkkinajärjestöissäkin?
Asiaan voivat vaikuttaa Pirkko Mäkisen mukaan esimerkiksi tiedostamattomat perinteet. Tehtäviin valitaan samanlaisia henkilöitä, joita niissä on ennenkin toiminut.
– Yrityspuolella johtajiksi valitaan esimerkiksi diplomi-insinöörejä, joiden keskuudessa naiset ovat pieni vähemmistö, vaikka joku muukin koulutus voisi toimia. Yliopistolla professuurien pätevyysvaatimukset saatetaan määritellä tavalla, joka sulkee päteviä naishakijoita ulos, Mäkinen analysoi.
Toisaalta maailman laajasti katsottuna Suomi on edelläkävijä, jos mittarina käytetään naisten osuutta kansanedustajista.
Mikä naisten tasa-arvon näkökulmasta olennainen uudistus Suomessa on tasa-arvovaltuutetun mielestä vielä tekemättä?
– Haluaisin, että lakiin kirjattaisiin perhevapaiden jakaminen tasan molempien vanhempien kesken. Äidille ja isälle pitäisi määritellä yhtä pitkä vanhempainvapaa. Tämä tasaisi työnantajille koituvia kustannuksia, parantaisi naisten asemaa työelämässä ja heijastuisi myös lasten arkeen. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa.
– Tässä asiassa päättäjät eivät voi mielestäni mennä perheen valinnanvapauden taakse, koska silloin yhteiskunnallinen uudistus ei toteudu.
Kuva: Riitta Supperi
Lue myös:
”Ei ole sattumaa, että miehet ovat enemmistönä fundamentalisteissa ja ateisteissa”