”Tarkoitus ei ole rähinöidä” – Kirkolliskokousedustajille ehdotus seurakuntarakenteen uudistamisesta

Kahdeksan kirkon työntekijää on laatinut epävirallisen ehdotuksen seurakuntarakenteen uudistamisesta. Ehdotuksella on tarkoitus herätellä keskustelua kirkolliskokousedustajissa, kertoo ehdotuksen allekirjoittanut kirkolliskokousedustaja Antti Sipola Tampereen hiippakunnasta. Hän on toinen kahdesta ehdotuksen allekirjoittaneesta kirkolliskokousedustajasta.

Kahdesti vuodessa kokoontuva kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Sipola muistuttaa, että kokousten välissä edustajat ovat hajaantuneina ympäri Suomea, joten paras aika käydä keskustelua on nyt.

Ehdotuksella ei ole virallista asemaa kirkolliskokouksen käsittelyssä tai valmistelussa. Sipola painottaa, että ehdotus tarjoaa näkökulmia keskusteluun valmisteilla olevasta yhtymämallista seurakuntarakenteen uudistamiseksi.

Yhtymämallissa vakavia puutteita

Ehdotuksen laatijat katsovat, että vireillä oleva lakiesitys on tehty hallinnon tarpeisiin. He näkevät, että se on tehty hallinnon tarpeisiin. Ryhmän laatima Hiippakuntamalli – Seurakuntien kirkko -ehdotus puolestaan painottaa toiminnallisuutta seurakuntarakenteen uudistuksen pohjana. Siinä painotetaan seurakuntien verkostoitumista ja yhteistyöstä, josta on saatu jo nykymallissa hyviä kokemuksia.

Sipolan mukaan ehdotus on herättänyt jo nyt keskustelua edustajien kesken. Erityisesti kirkkoherrat ovat antaneet myönteistä palautetta keskustelun herättämisestä.

Sipola kertoo myös kuulleensa, että lain valmistelusta on käyty vilkasta keskustelua esimerkiksi kirkkoherrojen Facebook-yhteisössä. Useat kirkkoherrat ovat huolissaan valmisteilla olevan lakiesityksen vaikutuksista seurakunnan toiminnan järjestämiseen.

Keskustelua lähetekeskusteluun

Kriittistä palautetta on tullut erityisesti ehdotuksen niukkuudesta ja puuttuvista näkökulmista. Sipola muistuttaa, ettei ehdotus ole korvaava esitys lakiesitykselle. Kahdeksan miehen viikon työllä ei voi täysin vastata vuosia kestäneeseen virkamieskoneiston työn tulokseen.

– Tarkoituksena ei ole kaataa valmista lakiesitystä tai rähinöidä. Toivomme keskustelun jatkuvan erityisesti keväällä, kun kirkolliskokous käsittelee lähetekeskustelussa lakiehdotusta seurakuntarakenteen uudistamisesta. Jos esiin nousee riittävästi kriittisiä kysymyksiä, lakiesityksen voi ajatella olevan korjausten tarpeessa, Sipola sanoo.

Hallintovaliokunnassa nykyistä lakiesitystä valmistelemassa olleen Sipolan mukaan byrokraattisessa koneistossa muutosten aikaansaaminen tuntuu usein ylivoimaiselta.

– Valiokunnassa jättämäni eriävä mielipide kyllä kirjattiin ja se tuli kuulluksi, mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta, Sipola sanoo.

Ehdotuksen muut allekirjoittajat ovat allekirjoittaneet kirkkoherrat Teijo Peltola, Kimmo Reinikainen, Olli-Pekka Silfverhuth, Mikko Laitinen, dekaani Ari Hukari, pappi Miika Ahola ja asiantuntija Mikko Sulander. Sipola työskentelee sairaalasielunhoidon johtajana Tampereen hiippakunnassa.

Edellinen artikkeliPappien työllisyystilanne heikentynyt entisestään
Seuraava artikkeliKomitea pohtimaan kirkon organisaation täysremonttia

Ei näytettäviä viestejä