Tapiolassa ja Vimpelissä arvostetaan erilaisia asioita

Arvojen ja elämäntapojen todellisuus vaihtelee suuresti, kun siirrytään Suomen kolkasta toiseen. Tämä tuottaa monenlaisia vaatimuksia myös seurakuntien työlle.

Kotimaa tarkasteli kansalaisten arvoja ja elämäntapoja kahdessa erityyppisessä seurakunnassa. Vertailuun valittiin Vimpeli ja Espoon Tapiola.

Vimpeli on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kolmentuhannen asukkaan kunta, joka on tunnettu perinteikkäänä pesäpallopitäjänä.

Tapiolan seurakunnan alueella sijaitsevat niin Suomen rikkaimpiin alueisiin kuuluva Westend kuin teekkarien kansoittama Otaniemi. Seurakuntaan kuuluu 22 500 jäsentä.

Kansalaisten asenteita verrattiin eduskuntavaalien tuloksen ja Kotimaa Oy:n seurakunnille tuottaman Jäsen 360° -analyysin tietojen pohjalta. Nämä molemmat kertovat siitä, millaisia arvoja alueen ihmiset kannattavat.

Äänestystulos toi erot näkyviin

Eduskuntavaalien äänestystulos oli alueilla kovin erilainen: Vimpelissä keskustaa äänesti lähes puolet ja perussuomalaisia vajaa kolmannes äänestäjistä. Vihreät sai äänistä alle prosentin ja kokoomus vajaat neljä prosenttia.

Espoon Tapiolaan kuuluvalla Otsolahden äänestysalueella kokoomus sai lähes 40 prosentin äänipotin. Vihreitä kannatti vajaa neljännes äänestäjistä. Pohjois-Tapiolassa kokoomus kahmi lähes puolet äänistä, vihreitä tuki useampi kuin joka kuudes äänestäjä.

Tapiolan ja Vimpelin arvojen erilaisuus näkyy myös Jäsen 360° -luokitteluissa. Hankkeessa suomalaiset on jaettu asenteiden ja elämäntapojen mukaisiin ryhmiin. Pääryhmiä on neljä: irralliset, maltilliset, avomieliset ja uskolliset.

Irralliset ovat leimallisesti alle 35-vuotiaita kaupunkilaisia, joilla on löyhä side uskoon ja kirkkoon. He eivät juuri osallistu seurakunnan toimintaan. Moni irrallisten ryhmään kuuluva ilmoittaa olevansa materialisti, uskonnoton tai agnostikko.

Maltilliset ovat keski-ikäisiä taajamien ja maaseudun asukkaita, jotka kunnioittavat perinteisiä arvoja. He luonnehtivat itseään kristityiksi, luterilaisiksi, uskonnollisiksi ja kirkollisiksi.

Avomielisten segmentti koostuu 45–60-vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista. He ovat liberaaleja henkisiä etsijöitä, jotka korostavat kirkon diakoniatyötä mutta eivät osallistu aktiivisesti seurakunnan toimintaan.

Uskollisten segmentti koostuu enimmäkseen yli 55-vuotiaista taajamien ja maaseudun asukkaista. Tällä ryhmällä on perinteisin käsitys uskosta ja kirkon opeista. He osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan ja ovat sitä mieltä, että kirkon tulisi keskittyä hengellisiin tehtäviinsä ja perinteiseen oppiinsa.

Politiikka ja hengellisyys heijastelevat elämäntapaa

Vimpelin seurakunnan alueella asuvista valtaosa on uskollisia ja maltillisia. He ovat perinteisiä arvoja kannattavia kristittyjä. Tapiolassa ylivoimainen enemmistö koostuu irrallisista. Uskollisia ja maltillisia Tapiolassa on vähiten. Silti uskollisten osuus, 10 prosenttia, on suurempi kuin Helsingin seurakunnissa.

Jäsenyysasiantuntija Mikko Hormio Kotimaa Oy:sta kannustaa tarkastelemaan Vimpelin ja Tapiolan henkisen ilmapiirin eroja maltillisten ryhmän kautta.

– Maltillisten elämänasenteeseen kuuluu, että maailma on valmis. Elämänmenoon ei toivota nopeita muutoksia. Tämä koskee niin elämänkatsomusta, kirkon opetusta kuin poliittista elämääkin.

Vimpelissä maltillisiin kuuluu joka kolmas, Tapiolassa joka kahdeskymmenes.

Avomielisistä Hormio nostaa esiin pohdiskelijoiden alaryhmän. Myös tämä joukko arvostaa vakautta ja pysyvyyttä, mutta on avoin maailman moninaisuudelle ja globaalille ajattelulle. Avomielisten pohdiskelijoiden ryhmä ei sitoudu kirkkoon, ja suhde oppiin on epäilevä. Tapiolassa heitä on viisi prosenttia, Vimpelissä heitä ei ole lainkaan.

Hormion mukaan alueiden erot eivät selity pelkästään ikäjakaumalla, vaan kyse on elämäntavasta.

Kotimaan vertailun tulokset ovat Hormion mielestä loogisia: poliittinen käytös, hengellinen yhteisö ja kuluttaminen eivät ole erillisiä asioita, vaan heijastavat ihmisen koko elämäntapaa.

Näkyvätkö arvot seurakunnan toiminnassa?

Alueen asukkaiden arvot ja asenteet vaikuttavat vahvasti siihen, miten seurakunta toimii tai miten sen pitäisi toimia.

Vaalitulos ja Jäsen 360° -segmentointi kertovat Tapiolan seurakunnan kirkkoherran Päivi Linnoisen mukaan tosiasioita siitä, millaisia ihmisiä seurakunnan alueella asuu.

– Tämä totuus ei vielä näy tarpeeksi seurakuntamme toiminnassa. Vaikka alueen ihmisistä suurin osa ei osallistu seurakunnan toimintaan, voimavaramme menevät pitkälti perinteiseen seurakuntatyöhön. Meidän pitää kohdata aikuisia ihmisiä enemmän kirkon seinien ulkopuolella.

Tapiolassa runsaslukuiseen irrallisten joukkoon kuuluu niin kirkon jäseniä kuin kirkkoon kuulumattomiakin. Seurakunnan papit ovat kokeneet toimitusten yhteydessä, kuinka kirkkoa haastetaan milloin mistäkin ajankohtaisesta asiasta.

Vimpelin kirkkoherra Ilkka Lehto luonnehtii seurakuntaansa tavalliseksi pieneksi maalaisseurakunnaksi. Hieman poikkeukselliseksi Vimpelin tosin tekee se, että teollisuuden työpaikkoja on enemmän kuin useimmissa samankokoisissa kunnissa.

– Kanssakäyminen täällä on helppoa ja mutkatonta, sillä ihmiset ovat kotipaikkauskollisia ja piirit ovat pienet, Lehto kuvaa.

Vaikka seurakuntalaisten tavoittaminen ei ole Etelä-Pohjanmaalla yhtä vaikeaa kuin pääkaupunkiseudulla, Lehto muistuttaa, että toiminta täytyy pitää kiinni ajassa. Yhteistyötä järjestöjen kanssa on lisätty talouden kiristyessä.

– Tuntosarvet on pidettävä ylhäällä täälläkin.

Kotimaa-lehden kustantaja Kotimaa Oy 
toteuttaa myös Jäsen 360° -hanketta

Lue lisää arvoista 21. toukokuuta ilmestyneestä Kotimaan teemaliitteestä.

Kuva: Jukka Granström

Edellinen artikkeliHelsingin Tuomiokirkolta voi bongata kivitaskun ja tervapääskyn
Seuraava artikkeli”Henkilöstöpäätökset ovat tehtävässä raskainta ja parasta”

Ei näytettäviä viestejä