Tanskalainen Jyllands-Posten-sanomalehti julkaisi vuosikymmen sitten, 30.9.2005, sananvapautta korostaen kymmenen pilakuvaa islamin profeetasta Muhammedista. Tanskalaisten muslimijohtajien levitettyä tietoa tapahtuneesta islamilaiseen maailmaan nousi muslimien globaali myrsky Tanskaa vastaan.
Tanskan talous kärsi vientiboikoteista muslimimaihin. Lisäksi maahan kohdistui terroriuhkauksia.
Tanskalaisen pastori Ellen Margrethe Gyllingin mielestä kymmenen vuoden takainen muslimimaailman raivo Muhammed-pilakuvista muutti pientä pohjoiseurooppalaista maata.
– Yleisesti ottaen tanskalaiset pelkäävät nykyisin islamia enemmän kuin ennen, Gylling toteaa.
Gylling vieraili Helsingissä syyskuun lopussa järjestetyssä pohjoismaisia kansankirkkoja ja uushenkisyyttä koskevassa konferenssissa.
Erityisen vaikeaa tanskalaiselle yhteiskunnalle on ollut niellä se, että islamistien tappouhkauksien vuoksi joidenkin tanskalaisten on pakko elää ympärivuorokautisessa poliisisuojelussa.
– Pilapiirtäjä Kurt Westergaard on heistä kuuluisin, mutta muitakin on. Näitä omassa maassaan piileksiviä ihmisiä syytetään kasvavan muslimiyhteisömme ääriaineksien keskuudessa islamin pilkkaamisesta. Tanskassa ei koskaan aikaisemmin ole ollut tällaista.
Toinen uusi ongelma on monien muslimisiirtolaisten antisemitismi, siis juutalaisiin ja Israeliin kohdistuva viha.
– On ällistyttävää, miten jopa pienet muslimilapset voivat kertoa vihaavansa Israelia. Kööpenhaminan pääsynagoga on nykyisin jatkuvasti vartioitu.
”Islam on laajentumishaluinen uskonto”
Ellen Margarethe Gylling työskentelee Tanskan luterilaisen kirkon seurakuntapappina Kööpenhaminan Amagerin kaupunginosassa. Alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Hän kohtaa työssään myös muslimeja, mutta on varsinaisesti vastuussa työstä kristittyjen maahanmuuttajien parissa.
Hänen toinen sarkansa on vaikuttaa alueella tanskalaisiin perheisiin, jotka jättävät lapsiaan kastamatta. Kööpenhaminassa kasteiden määrä vähenee tasaisesti. Vain 54 prosenttia syntyneistä kastetaan. Lukuun vaikuttaa myös maahanmuuttajataustaisten lasten suuri määrä.
Gylling on myös organisoinut vapaaehtoisia tanskan kielen opettajia perehdyttämään maahanmuuttajia kieleen kirkon tiloissa.
Tanskaan on muuttanut muslimeita 1970-luvulta lähtien. Heitä on nyt noin viisi prosenttia väestöstä 5,7 miljoonan asukkaan maassa.
Gyllingistä on tärkeää ymmärtää islamin luonne.
– Se on laajentumishaluinen uskonto. Muslimit rakentavat moskeijoita ja tekevät lähetystyötä kantaväestön keskuudessa. Ero esimerkiksi juutalaisiin on tässä valtava. Tämä kaikki on haaste kirkolle.
Gylling näyttää haastattelutilanteessa tanskalaisen Kristeligt Dagblad -lehden numeroita. Lehdet ovat täynnä myös maahanmuuttokriittisiä uutisia ja kolumneja. Ihmisten pelkoja käsitellään avoimesti ja eri näkökulmista.
– Tanskassa ei tulisi kuuloonkaan, että joku ei voisi vapaasti ilmaista mielipidettään, vaikka nykyinen meno ei miellyttäisi. ”Rasistin” kaltaisia leimoja ei voitaisi lyödä massamuuttoa tai islamia arvostelevaan.
Gylling itse kertoo, ettei hän pidä nykyisestä valtaisasta maahanmuutosta.
– Jotkut tanskalaiset papit arvelevat jo, että ajan myötä islam saattaa valloittaa Tanskan.
Muslimeihin tulisi suhtautua uusina naapureina
Kirkon on kuitenkin oltava rohkea. Gylling neuvoo suomalaisiakin olemaan pelkäämättä. Muslimeihin pitäisi suhtautua seurakunnissa ystävällisesti uusina naapureina.
– Kutsukaa heitä kirkkoon ja tutustumaan myös jumalanpalveluksiin. Kutsukaa heitä koteihinne. Seurakunnat voisivat myös järjestää muslimiperheille retkiä mukaviin ja kauniisiin suomalaisiin paikkoihin, Gylling ehdottaa.
Suomalaisten pitäisi Gyllingin mukaan kuitenkin pitää lujasti kiinni omista perinteistään. Seurakuntalounaalla voidaan itse syödä kinkkua, vaikka vieraille tarjottaisiin muuta. Ristit pysykööt seinillä.
Yhdessä rukoileminen kolminaisuusopin kiistävien muslimien kanssa ei sekään käy.
– Jotkut ovat Tanskassa sitä yrittäneet, pysyen vain luomisteologian alueella. Mutta kristillinen rukous tapahtuu aina kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Ei ole rukousta ilman Jeesusta ja Pyhää Henkeä.
Muslimien ei myöskään pidä antaa eristäytyä. Sharia-lakeja ei saisi hyväksyä Pohjolassa osaksi lainsäädäntöä.
– Olen esimerkiksi tavannut monia Tanskassa eronneita musliminaisia, joiden mukaan sharia-laki antaisi erotilanteessa lapset automaattisesti isälle. Mutta lain on oltava sama kaikille, Ellen Margrethe Gylling sanoo.
Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Cem Turkel