Talibanit valtasivat Kabulin elokuussa 2021. Samaan aikaan länsiliittouman joukot poistuivat maasta osin sekasortoisissa oloissa.

Vallanvaihdos muutti eniten tyttöjen ja naisten elämää. Talibanien tultua valtaan tytöiltä evättiin pääsy kouluun ja naisilta yliopistoihin. Terveydenhuollossa on vielä naisia työntekijöinä.

– Tässä on kuitenkin alueellisia eroja. Pohjoisessa tytöt voivat yhä käydä koulua, Ulkopoliittisen instituutin UPI:n vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo.

Kabulin todellisuus oli jo länsiliittouman aikana täysin toinen kuin maaseudulla.

– Tosin talibanien aikana tämä kaupunkien ja maaseudun välinen kuilu on pienentynyt. Suurin muutos talibanien valtaan tulon jälkeen on tapahtunut kaupungeissa.

Olli Ruohomäki työskentelee UPI:n lisäksi ulkoministeriön poliittisella osastolla konfliktikysymysten parissa ja on ollut myös Kabulissa ulkoministeriön palveluksessa.

Hän muistuttaakin siitä, että tilanne noin kaksi kertaa Suomen kokoisessa Afganistanissa ei ole täysin mustavalkoinen. Maakunnissa on omat kuvernöörinsä, joiden taustat vaikuttavat siihen miten heidän hallitsemillaan alueilla toimitaan.

– Osittain se johtuu siitä, ettei talibaneilla ole kirjoitettua ohjeistusta, vaan määräykset ovat pääasiassa suusanallisia. Niiden tulkinnassa on alueellista vaihtelua, Ruohomäki sanoo.

TALIBAN SYNTYI Kandaharin maakunnassa kolme vuosikymmentä sitten. Kandahar on edelleenkin talibanien henkinen keskus. Liikkeen johtohahmo uskovaisten emiiri Haibatullah Akhundzada on siellä.

– Ministeriöt ovat pääkaupungissa Kabulissa.

Olli Ruohomäki korostaa sitä, että Kabulin ja Kandaharin talibaneilla on eroja. Uudistusmielisemmät ovat Kabulissa, vanhoillisimmat Kandaharissa.

– Näytti siltä, että uudistusmielisillä talibaneilla oli enemmän sanavaltaa siinä vaiheessa kun länsiliittouma alkoi luhistua. Ruuvia vanhoillisempaan suuntaan on pikkuhiljaa kiristetty muun muassa naisten koulutuksen suhteen.

– Vielä ollaan kuitenkin eräänlaisessa valinkauhassa sen suhteen kumpi puoli, vanhoillisempi vai uudistusmielisempi, saa enemmän valtaa. Valmiin valtion muodostumiseen 19 kuukautta on lyhyt aika.

Osa nuoremmista talibaneista on elänyt ulkomailla, muun muassa Pakistanissa tai Persianlahden maissa. He näkevät asioita eri lailla kuin ikänsä Afganistanissa asuneet.

– Taliban ei ole myöskään pystynyt vielä täysin lujittamaan valtaansa Pohjois-Afganistanissa, josta löytyy talibaneja perinteisesti vastustavia voimia.

AFGANISTANIIN ON jäänyt rippeitä YK:n alaisista toimistoista. Siellä toimii myös Kansainvälisen Punaisen Ristin rinnakkaisjärjestö Punainen puolikuu.

YK:n pakolaisavun UNHCR:n mukaan yli puolet Afganistanin noin 40 miljoonaisesta väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa.

Taliban on kieltänyt naisten toimimisen kansainvälisissä järjestöissä. YK on kuitenkin ilmoittanut jäädyttävänsä kaikki avustuksensa, jos naiset eivät voi olla YK-järjestöjen palveluksessa.

– Tässäkin asiassa on edelleen talibanien sisällä vääntöä siitä, että jos sittenkin naisille sallittaisiin työskentely YK:n alaisissa järjestöissä. Talibanin päätökset ovat osin sisäisesti ristiriitaisia. Lisäksi ei ole yhtä luukkua, joista asioita tarkistaa, vaan on tulkintoja ja niiden tulkintoja.

Länsiliittouman aikana pahimmillaan 500 afganistanilaista siviiliä menehtyi päivittäin iskuissa.

– Tiivistettynä etenkin nuorille ihmisille sekä erityisesti tytöille ja naisille talibanien valtaan tulo on tragedia, mutta siitä seurannut omanlaisensa rauha on kaikille afganistanilaisille hyvä asia.

YHTENÄ SYYNÄ länsivaltojen epäonnistumiseen maan vakauttamisessa oli Olli Ruohomäen mukaan se, että afganistanilaisilta puuttui omistajuus.

– Mitä jos Suomen itsenäistymisen aikoihin ulkovaltiot olisivat miehittäneet maan ja ilmoittaneet, miten hallinto tulisi järjestää? Tuskin suomalaiset olisivat sitä hyväksyneet, Ruohomäki sanoo.

Hänen mukaansa lännen suurin virhe oli, että se yritti vaikuttaa tilanteeseen tuomalla ulkoapäin vierasta yhteiskuntamallia. Siinä epäonnistuttiin, koska ei ymmärretty paikallista yhteiskunnallista kudelmaa.

– Afganistanin pieni eliitti osasi puhua sitä kieltä, jota länsi tahtoi kuunnella. Mutta eliitti ei edustanut Afganistanin valtaväestöä, kansan syviä rivejä. Yhteiskunnalliset muutokset voivat tulla vain sisältäpäin, eivätkä ne tapahdu hetkessä.

Toinen epäonnistumiseen vaikuttava asia Ruohomäen mukaan oli se, että Afganistania rahoitettiin huomattavilla summilla, joka loi heti 2000-luvun alusta vääristyneet rakenteet.

– Sotaherrat ja huumekauppiaat hyödynsivät rahavirtoja omiin tarkoituksiinsa, tavallista kansaa rahavirrat hyödyttivät vain vähän.

Kolmantena syynä epäonnistumiseen on huono naapurusto. Pakistan toimi alusta pitäen kaksinaamaisesti tarjoten talibaneille turvasataman Afganistanin ja Pakistanin rajaseudulla olevasta vuoristosta.

Neljäntenä syynä on se, että joka vuosi pyörä keksittiin uudestaan, liittouman sotilasjohto vaihtui tiuhaan. Lännen puolelta operaatiossa ei ollut jatkuvuutta.

Viidentenä syynä on epäsymmetrinen sodankäynti, johon sotilastoiminnalla ei saada ratkaisua.

– Alun pitäen jo 2000-luvun alusta lähtien olisi pitänyt yrittää neuvotella. Aina pitäisi yrittää löytää poliittinen ratkaisu, myös epämiellyttävinä pidettyjen toimijoiden kanssa.

Osaltaan länsiliittouman toiminnan taustalla oli ylimielinen asenne. Jotain lännessä on ehkä kuitenkin opittu Afganistanin kokemuksista. Tuskin enää ajaudutaan vastaaviin tilanteisiin.

TALIBANIEN SISÄISEN väännön uudistusmielisten ja vanhoillisempien välillä Olli Ruohomäki uskoo yhä jatkuvan.

– Ulkoapäin siihen ei pidä sotkeutua. Ulkoinen uhka suoristaisi rivit talibanin sisällä. Nähtäväksi jää, selviytyykö nuorempi vai vanhempi sukupolvi voittajana, Ruohomäki sanoo.

Muilla muslimimaillakaan ei ole edellytyksiä painostaa talibania esimerkiksi tyttöjen kouluun pääsystä.

– Eikä sitä ole YK:lla. Nyt täytyy vain antaa tilanteen ratketa afganistanilaisten eli talibanien sisäisten prosessien kautta.

Ruohomäen mukaan erityistä afganistanilaisissa on sietokyky ja selviytyminen. Karussa maassa on myös paljon avaraa kauneutta.

– Kuvittelin talibanien valtaan tulon jälkeen, että sieltä olisi alkanut kansainvaellus pois maasta, mutta se ei toteutunut.

Hän toteaa afganistanilaisten olevan arvokkaalla tavalla ylpeä kansa.

– Heitä ei pidä katsoa vain köyhyyden linssien läpi, niin kuin ei pidä katsoa ketään ihmistä. Jokainen ihminen ansaitsee tulla katsotuksi omista lähtökohdistaan käsin, Olli Ruohomäki sanoo.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!